Astraia (m.kreik. Ἀστράια, ”tähtineito”; lat. Astraea) oli kreikkalaisessa mytologiassa Zeuksen ja Themiksen tytär, jossa yhteydessä hän samastui Dikeen[1]. Osassa lähteissä hänen vanhemmikseen mainitaan myös Astraios ja Eos[2].
Astraia oli oikeuden henkilöitymä, joka rankaisi väärintekijöitä erinyiden ja Nemesiksen rinnalla. Hän oli myös viimeinen kuolematon, joka eli ihmisten keskellä kulta-aikana, mutta kerrotaan, että vaskiaikaan siirryttäessä pahuus oli lisääntynyt siinä määrin maan päällä, että Astraia nousi tähtiin halveksunnasta ihmiskuntaa kohti. Siellä hänestä tuli Neitsyen tähtikuvio, jonka läheisyydessä puolestaan on Vaa'an tähtikuvio, hänen käyttämänsä oikeuden vaakakupit.[1][2]