Baasi (m.kreik. βάσις, basis)[1] on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa pylväänjalusta. Se oli käytössä muissa pylväsjärjestelmissä paitsi doorilaisessa pylväsjärjestelmässä.[2][3]
Baasi oli pylvään alin osa, joka tuki pylväänvartta ja lepäsi joko suoraan stylobaatilla tai stylobaatin ja baasin välissä olevalla plintillä eli aluslaatalla. Doorilaisissa pylväissä ei ollut kumpaakaan, vaan pylväänvarsi lepäsi suoraan stylobaatilla.[2][3]
Joonialaisessa pylväsjärjestelmässä baasia oli kahta perustyyppiä: varhaisempi aasialainen eli samoslais-miletoslainen baasi ja siitä kehittynyt attikalais-joonialainen baasi. Aasialainen baasi kehittyi 500-luvulla eaa. Siinä oli torus (lat., ’patja’) ja sen alapuoleinen skotia eli koururengas (m.kreik. τροχίλος, trokhilos, lat. scotia).[2][4] Attikalais-joonialainen baasi kehittyi Ateenassa 400-luvulla eaa. Siinä aasialaiseen baasiin oli lisätty alimmaiseksi toinen torus.[2] Korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä käytettiin attikalais-joonialaista baasia, josta se siirtyi edelleen roomalaiseen ja uusklassiseen arkkitehtuuriin.[2]