Bakun kuvernementti Бакинская губерния |
|
---|---|
Vaakuna |
|
Kuvernementti Venäjän kartalla 1914. |
|
Valtio | Venäjä |
Perustettu | 1859 |
Lakkautettu | 1920 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Baku |
– suurin kaupunki | Baku(111 904 as., vuonna 1897)[1] |
Pinta-ala (34 410,2 neliövirstaa (1897)[1]) | 39 161,0 km² |
Väkiluku (1897) | 826 716 |
Bakun kuvernementti (myös lääni, ven. Баки́нская губе́рния, Bakinskaja gubernija) oli hallintoalue Venäjän keisarikunnassa. Sen pinta-ala oli 39 100 neliökilometriä ja asukasluku 826 700 henkeä (vuonna 1897).[1]
Kuvernementti syntyi vuonna 1859, kun sen pääkaupunki siirrettiin Şamaxın maanjäristyksen jälkeen Bakuun. Vuonna 1860 siihen yhdistettiin Quban kihlakunta. Nuxan ja Şuşan kihlakunnat liitettiin myöhemmin Jelizavetpolin kuvernementtiin.
Bakun kuvernementti käsitti nykyisen Azerbaidžanin tasavallan itäosan Kaspianmeren länsirannalla. Se rajoittui pohjoisessa Dagestanin alueeseen, lännessä Jelizavetpolin kuvernementtiin ja etelässä Persiaan.
Kuvernementtiin kuului 1800-luvun lopussa (1897) kuusi kihlakuntaa: Baku, Cavad (keskuspaikka Salyan), Göyçay, Lənkəran, Quba ja Şamaxı.[1]
Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan asukkaista 58,7 % oli azereja ja muita turkkilaisia, 10,8 % tateja, 8,9 % venäläisiä, 6,3 % armenialaisia, 5,8 % lezgejä ja 4,2 % tališeja.[2]
Seudun elinkeinoja olivat öljyn tuotanto sekä maanviljely ja puutarhanhoito.
Bakun kuvernementti lakkautettiin vuonna 1920.