Esiaviollisella seksillä tarkoitetaan ennen avioliittoa tapahtuvaa seksin harrastamista. Esiaviollisesta seksistä pidättäytyminen tarkoittaa, että rakastunut pari rakastelee vasta sen jälkeen kun avioliitto on solmittu.[1]
Joissakin kulttuureissa suhtaudutaan suvaitsevasti naimattomien väliseen seksiin, jos molemmat ovat suostuvaisia. Monet uskonnolliset ryhmät kuitenkin katsovat, että tämä on Jumalan tahdon vastaista.[2][3] Herätysliikkeille on ollut ominaista kielteinen suhtautuminen “maailmalliseen” ja nautinnonhakuiseen elämäntapaan, ja esimerkiksi vanhoillislestadiolaisuus kieltää seksin ennen avioliittoa.[4][5] Myös Koraanissa neuvotaan välttämään seksiä ennen avioliittoa.[6]
Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole selkeää virallista kantaa esiaviolliseen seksiin.lähde? Vuonna 2008 luterilainen kirkko julkaisi piispojen sosiaalieettisen kannanoton Rakkauden Lahja. Siinä esiaviollista seksiä kommentoidaan seuraavasti: "Onnellisinta on, jos sukupuolinen kanssakäyminen astuu kuvaan vasta kun luottamus ja sitoutuminen ovat luoneet sille kestävän maaperän. Avioliitto on sukupuolisuhteen aito ja turvallinen ympäristö".[7]
Yhdysvalloissa tehtyjen laajojen tutkimusten mukaan valtaosa ihmisistä on harjoittanut seksiä ennen avioliittoa. Siellä on ollut yleinen käsitys, että esiaviollinen seksi lisääntyi 1960- ja 1970-lukujen seksuaalisen vapautumisen myötä, mutta tilastollisella tutkimuksella ei saatu merkittäviä eroja ikäryhmien välille. Samaan aikaan noin kolmannes amerikkalaisista oli sitä mieltä, että esiaviollinen seksi on väärin.[8]