Back جيل دى فيران ARZ Gil de Ferran German Gil de Ferran English Gil de Ferran Spanish Gil de Ferran French Gil de Ferran Hungarian Gil de Ferran ID Gil de Ferran Italian ジル・ド・フェラン Japanese Gil de Ferran Dutch
| Gil de Ferran | |
|---|---|
 Gil de Ferran vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. marraskuuta 1967 Pariisi, Ranska |
| Kuollut | 29. joulukuuta 2023 (56 vuotta) |
| Kansalaisuus |
 Brasilia |
| Aiheesta muualla | |
| www.gildeferran.com.br | |
Gil de Ferran (11. marraskuuta 1967 Pariisi, Ranska – 29. joulukuuta 2023 Opa-locka, Florida Yhdysvallat)[1] oli brasilialainen rata-autoilija, jonka suurimpiin saavutuksiin lukeutuvat Champ Car -sarjan mestaruus vuosina 2000 ja 2001 sekä Indianapoliksen 500 mailin ajon voitto vuonna 2003.[2]
1980-luvun alussa de Ferran aloitti mikroautoilun maanmiehensä Emerson Fittipaldin otteiden innoittamana. Vuonna 1987 hän siirtyi Formula Fordeihin ja 1991 Formula 3 -sarjaan. Vuonna 1992 hän voitti Formula 3 -sarjan Britannian-mestaruuden[1] saavutettuaan kauden aikana seitsemän voittoa. Vuosina 1993–1994 de Ferran ajoi Formula 3000 -sarjassa Paul Stewartin tallissa, sijoituksinaan kokonaispisteissä neljäs ja kolmas.
Vuoden 1994 loppupuolella Jim Hallin talli kutsui de Ferranin testaamaan IndyCar-autoa ja hän sai ajopaikan seuraavaksi kaudeksi. Hyvät otteet jatkuivat kauden mittaan ja hänet valittiin vuoden tulokkaaksi loppupistesijoituksenaan 14. sija. Kauden viimeisessä kisassa Laguna Secassa hän saavutti osakilpailuvoiton. Vuonna 1996 de Ferran saavutti voiton Clevelandissa, mutta kauden päätyttyä Jim Hall vetäytyi tallinsa kanssa kilpa-autoilun parista ja de Ferran siirtyi kaudeksi 1997 Derrick Walker/Valvoline-tallin kuljettajaksi. Kauden loppupisteissä hän sijoittui toiseksi Alex Zanardin takana, vaikkei saavuttanut kauden aikana yhtään voittoa. Seuraavaksi kaudeksi de Ferranista povattiin mestaria, mutta kausi meni pilalle Goodyearin huonojen renkaiden takia ja hän oli loppupisteissä vasta kahdestoista. Vuonna 1999 de Ferran saavutti pitkän tauon jälkeen voiton Portlandissa, mutta jälleen hän jäi kauden päätteeksi ilman tallia, kun Valvoline ja Goodyear vetäytyivät sarjasta. Kaudeksi 2000 hän siirtyi Penskelle Hélio Castronevesin, joka oli saanut paikan Greg Mooren kuoltua edelliskauden päätöskilpailussa, tallitoveriksi.
Penskellä de Ferran voitti heti kaksi Champ Car -mestaruutta (2000 ja 2001), joiden jälkeen talli siirtyi Indy Racing Leagueen. IRL:ssä de Ferran voitti legendaarisen Indianapolisin 500 mailin ajon vuonna 2003[1] ja päätti kauden päätteeksi lopettaa kilpa-autoilijan uransa. Kilpauransa jälkeen hän työskenteli Bar-Hondan ja McLarenin talleissa Formula 1 -sarjassa urheilullisena johtajana.[1]
De Ferran asui Floridan Fort Lauderdalessa englantilaisen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Siirryttyään Hondan F1 -tallin palvelukseen hän muutti Englantiin.
De Ferran teki paluun kilpa-auton rattiin American Le Mans Series -sarjassa, jossa hän ajoi kausilla 2008 ja 2009. Vuonna 2011 de Ferran kilpaili vielä kahdessa Australian V8 Supercars -luokan kisassa ja vetäytyi sen jälkeen radoilta. [2]
De Ferran kuoli sydänkohtaukseen 29. joulukuuta 2023 Floridan Opa-lockassa järjestetyssä yksityisessä testiajossa.[3] Kuollessaan hän oli 56-vuotias.
- ↑ a b c d Former McLaren sporting director and Indy 500 winner Gil de Ferran dies aged 56 Formula1.com. 30.12.2023. Formula One World Championship Limited. Viitattu 30.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Gil de Ferran Racing Career Profile Driverdb.com. Viitattu 30.10.2017.
- ↑ Gil de Ferran cause of death: What happened to the famous pilot and McLaren advisor? F1 News. 31.12.2023. Marca. Viitattu 5.1.2024. (englanniksi)