Googie-arkkitehtuuri

Space Needle, osa Seattlen vuoden 1962 maailmanäyttelyä.

Googie-arkkitehtuuri, tunnetaan Yhdysvalloissa myös nimityksillä populuxe ja Doo-Wop, on futuristista arkkitehtuuria, johon vaikuttivat sen alkuaikana 1930-luvulla autot ja 1950-luvulta lähtien avaruustekniikka ja ydintekniikka.[1] Tyylin katsotaan toden teolla alkaneen 1940-luvun lopussa Etelä-Kaliforniassa, ja se jatkui 1960-luvun puoliväliin, jolloin toisen maailmansodan jälkeistä teknologiavillitystä vastaan nousi reaktio. Kaliforniassa sen muotokieltä käytettiin avaruusaiheiseen mainontaan ruokaloissa, motelleissa ja keilaradoilla. Eero Saarisen TWA Flight Center -lentoasemarakennus on tämän tyylin vakavimpia edustajia.

Googie-tyyli esiintyy katon ja muiden rakenteiden kaarevina muotoina sekä lasin, teräksen ja neonvalojen runsaana käyttönä. Googie toi suunnitteluun lentävät lautaset, atomit, paraabelit jne. Suomessa Espoon Haukilahden vesitorni edustaa tätä tyyliälähde?. Tyylin nostatus muodiksi Yhdysvalloissa oli yhteydessä avaruuskilpaan liittyvään propagandaan.

Arkkitehti John Lautner suunnitteli vuonna 1949 Googies-kahvilan Los Angelesiin Sunset Boulevardin ja Crescent Heights-kadun risteykseen[2], rakennus purettiin vuonna 1989.[3] Toimittaja Douglas Haskell lausui "House and Home" -lehdessä kahvilasta 1950-luvun alussa: "This is Googie architecture."[2] Termi sai siitä alkunsa.

Bob's Big Boy Restaurant, Burbank, Kalifornia.
Los Angelesin kansainvälisen lentoaseman arkkitehtuuria.
Welcome to Fabulous Las Vegas -kyltti.
TWA Flight Center New Yorkin JFK-lentoasemalla.
  1. Baltimore Sun (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b Hess 2004, s. 66-68
  3. Langdon 1986, p.114

Developed by StudentB