Hekatomnos

Hekatomnos (m.kreik. Ἑκατόμνος, lat. Hecatomnus; k. n. 377 eaa.) oli Vähässä-Aasiassa sijainnutta Kaariaa noin vuosina 392–377 eaa. hallinnut Persian alainen satraappi, josta sai alkunsa Hekatomnidien dynastia.^[1] Hekatomnos oli alkujaan sisämaassa sijainneen Mylasan kaupunkivaltion hallitsija, missä asemassa hän seurasi isäänsä Hyssaldomosta. Persian kuningas Artakserkses II nimitti Hekatomnoksen koko Kaarian satraapiksi kukistuneen Tissaferneen tilalle. Hekatomnos komensi Persian laivastoa vuoden 390 eaa. sotaretkellä Kyprosta vastaan.^[2] Hekatomnosta seurasivat hallitsijoina vuoron perään hänen viisi lastaan, Mausollos, Artemisia II, Idrieus, Ada ja Piksodaros, joista Mausollos ja Artemisia sekä Idrieus ja Ada olivat lisäksi aviopareja.^[1]

Mylasasta löydettiin vuonna 2008 Hekatomnoksen haudaksi oletettu muinaishauta, josta haudanryöstäjät varastivat kultaisen seppelkruunun. Sitä yritettiin vuonna 2010 huutokaupata Edinburghissa Skotlannissa, mutta paikallinen poliisi takavarikoi sen ja se määrättiin joulukuussa 2017 palautettavaksi Turkkiin.^[3]

1. ↑ ^{a b} Hekatomnos (ruotsiksi) Nationalencyklopedin. Viitattu 10.7.2019.
2. ↑ Cook, John Manuel & Hornblower, Simon: Hecatomnus, of Mylasa (englanniksi) Oxford Classical Dictionary (2015), Oxford Research Encyclopedias. Viitattu 10.7.2019.
3. ↑ Erbil, Ömer: Gold crown of Hecatomnus returned to Turkey: Culture minister (englanniksi) Hürriyet Daily News 28.1.2018. Viitattu 10.7.2019.