Helvetica on laajalti käytössä oleva sans serif -kirjaintyyppi. Sen alkuperäiset leikkaukset suunnittelivat Max Miedinger ja Eduard Hoffmann. Tavoitteena oli luoda neutraali ja selkeä, opasteisiin soveltuva kirjaintyyppi. Kirjaintyyppi julkaistiin 1957 nimellä Neue Haas Grotesk, kirjaintyypin julkaisseen sveitsiläisen Haas’sche Schriftgiesserein mukaan. Haasin emoyhtiö Stempel päätti myydä kirjaintyyppiä asiakkailleen kotimaassaan Saksassa. Stempel ei kuitenkaan halunnut markkinoida kirjaintyyppiä toisen yhtiön nimellä, joten kirjaintyypille piti etsiä sopiva nimi, joka kertoisi sen hengestä ja alkuperästä. Lopulta päädyttiin nimeen "Helvetica", joka muistutti Sveitsin latinalaista nimeä, Helvetiaa.[1]
Helvetica on ollut julkaisemisestaan saakka suosittu kirjaintyyppi logoissa ja opasteissa.[1] Helvetica kuuluu myös PostScript-kielen vakiofontteihin ja on siten ollut laajasti käytössä työpöytäjulkaisemisessa sitten LaserWriterin julkaisusta vuodesta 1985 lähtien. Se sisältyy myös PDF-tiedostomuodon vakiofontteihin.
Helveticasta on tehty useita klooneja lisenssimaksujen välttämiseksi. Näitä kopioita ovat muun muassa Monotype Imaging CG Triumvirate, ParaType Pragmatica, Bitstream Swiss 721 ja URW++ Nimbus Sans. Monotype suunnitteli vuonna 1982 Arial-fontin Helveticaa korvaamaan. Arialin kaikki kirjaimet ovat saman levyiset kuin Helvetican, mutta muutamat kirjaimet eroavat ulkonäöltään selvästi esikuvastaan. Arial yleistyi sittemmin, kun Microsoft valitsi sen halvempana versiona Windows 3.1:een.[2]