Hinalugit asuvat Kaukasuksen pohjoisrinteellä 2300 metrin korkeudella sijaitsevassa Quban piirin Xınalıqin (Hinalugin) kylässä. Pieniä ryhmiä on myös Quban kaupungissa sekä eräissä muissa lähialueen ja tasangon kylissä.[2]
Vuonna 1926 hinalugeja laskettiin olevan 1400 henkeä.[3] Myöhemmissä väestönlaskennoissa heitä ei ole rekisteröity erillisenä kansana. Osa hinalugeista on muuttanut tasangolle ja sulautunut azereihin.[4] Nykyään heitä arvioidaan olevan Quban piirissä noin 3000 henkeä.[3]
Hinalugien elinkeinoja ovat karjanhoito ja maanviljely. Perinteinen uskonto on sunnalainenislam.[5] Sivistyskielenään hinalugit käyttävät azeria.[3] 1990-luvulla laadittua kyrilliseen kirjaimistoon perustunutta hinalugin kirjakieltä opetettiin paikallisessa koulussa vuosina 1993–1999.[6] Vuonna 2001 avattiin hinalugilainen kulttuurikeskus.[7]
↑Dešerijev, Ju.D.: Grammatika hinalugskogo jazyka, s. 5. Moskva: Izdatelstvo Akademii nauk SSSR, 1959.
↑Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 96. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3
↑ abcMihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 97. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3
↑Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 98. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3
↑Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 28, s. 285. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
↑Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 99. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3
↑Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 100. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3