Hinalugit

Xınalıqin kylää.

Hinalugit (omakielinen nimitys кетш халх, ketš halh[1]) ovat Azerbaidžanissa asuva dagestanilaista hinalugin kieltä puhuva pieni vuoristolaiskansa.

Hinalugit asuvat Kaukasuksen pohjoisrinteellä 2300 metrin korkeudella sijaitsevassa Quban piirin Xınalıqin (Hinalugin) kylässä. Pieniä ryhmiä on myös Quban kaupungissa sekä eräissä muissa lähialueen ja tasangon kylissä.[2]

Vuonna 1926 hinalugeja laskettiin olevan 1400 henkeä.[3] Myöhemmissä väestönlaskennoissa heitä ei ole rekisteröity erillisenä kansana. Osa hinalugeista on muuttanut tasangolle ja sulautunut azereihin.[4] Nykyään heitä arvioidaan olevan Quban piirissä noin 3000 henkeä.[3]

Hinalugien elinkeinoja ovat karjanhoito ja maanviljely. Perinteinen uskonto on sunnalainen islam.[5] Sivistyskielenään hinalugit käyttävät azeria.[3] 1990-luvulla laadittua kyrilliseen kirjaimistoon perustunutta hinalugin kirjakieltä opetettiin paikallisessa koulussa vuosina 1993–1999.[6] Vuonna 2001 avattiin hinalugilainen kulttuurikeskus.[7]

  1. Dešerijev, Ju.D.: Grammatika hinalugskogo jazyka, s. 5. Moskva: Izdatelstvo Akademii nauk SSSR, 1959.
  2. Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 96. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3
  3. a b c Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 97. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3
  4. Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 98. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3
  5. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 28, s. 285. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  6. Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 99. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3
  7. Mihail Aleksejev, Konstantin Kazejev, Mamed Suleimanov: Dagestanskije narody Azerbaidžana: politika, istorija, kultura, s. 100. Moskva: Jevropa, 2006. ISBN 5-9739-0070-3

Developed by StudentB