Kokardi

Kokardi on päähineeseen keskelle eteen kiinnitettävä lakkimerkki. Yleensä se tarkoittaa pyöreää kansallistunnusta, mutta myös muita lakkimerkkejä voidaan kutsua kokardeiksi. Kokardi-sana on peräisin ranskan kielen sanasta cocquarde eli 'kukon sulka', sillä alun perin se tarkoitti hattuun tunnukseksi kiinnitettyä sulkaa. Myös sotilasajoneuvoissa tai lentokoneissa käytettyjä pyöreitä kansallisuustunnuksia kutsutaan kokardeiksi (ranskaksi cocarde ja englanniksi roundel).^[1]

Kokardeja käytetään osana univormua etenkin sotilaspuvuissa ja akateemisessa maailmassa: ylioppilaslakki ja tohtorinhattu samoin kuin erilaisten korkeakoulujen erityiset opiskelijalakit kuten teekkarilakki ja kylterilakki koristetaan alaan liittyvällä kokardilla.

Sulka korvattiin 1700-luvulla värikkäällä rusetilla, jolla hatun lierit sidottiin ylös. Pian alettiin käyttää metallisia kokardeja, jotka saattoivat olla hyvin pieniä nappeja. Niiden merkitys laillisen hallitusvallan tunnuksena oli silti suuri: ilman kokardia ei ollut sotilaskaan.^[1] Kokardi ja arvomerkit tekevät univormusta virallisen sotilaspuvun. Tämän vuoksi esimerkiksi vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa ei käytetä arvomerkkejä, vaikka pukeuduttaisiinkin maastopukuun. Sotilasvirkapukua voi kuitenkin pitää olematta viranomainen esimerkiksi juhlatilaisuuksissa rajatusti. Toisaalta kokardin lisääminen on edullisin tapa luoda univormu: esimerkiksi monet suomalaiset reserviläiset lähtivät talvisotaan syksyllä 1939 "Malli Cajanderissa", johon kuului taistelijan omien siviilivaatteiden lisäksi kokardi ja armeijan vyö. Samalla tavalla pienemmät opiskelijajärjestöt luovat omat lakkinsa vaihtamalla ylioppilaslakkiin oman kokardin.

1. ↑ ^{a b} Lehtonen, Juhani U. E.: Sotilaselämän perinnekirja, s. 212. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2003. ISBN 951-20-6457-X