Kompaktikaupunki

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kompaktikaupunki (tai lyhyiden etäisyyksien kaupunki) viittaa kaupunkisuunnittelun malliin, jota on harjoitettu erityisesti 1980-luvulta lähtien. Tämän mallin mukaan liikenteen tarvetta voidaan vähentää, jalankulkijaystävällisyyttä lisätä ja siten liikennettä välttää luomalla sellaiset olosuhteet, että asumisen, työpaikkojen, palveluiden, vapaa-ajan ja koulutuspaikkojen väliset etäisyydet ovat pienet.

Tavoiteltavana tuloksena on että jalankulkua, pyöräilyä tai julkista liikennettä olisi suhteellisesti enemmän ja moottoroitua yksityisliikennettä vähemmän. Maiseman pirstoutuminen ja kaupunkien hajaantuminen vähenevät.

Kompaktikaupungin käsitteeseen kuuluu asumisen tiivistäminen ja kaupunkialueiden monikäyttöisyys. Empiiriset havainnot osoittavat kuitenkin, että tiheä ja sekoittunut asutusrakenne ei yksin riitä, vaan myös liikenteelliset toimenpiteet ovat välttämättömiä "kompaktikaupungin" luomiseksi.

Johannes Klühspiesin mukaan nimitys "lyhyiden etäisyyksien kaupunki" on viitteellinen, ja sillä on myönteinen merkitys, sillä se merkitsee päivittäisen liikkumisen helpottumista, enemmän aikaa muihin tarkoituksiin, vapauden tunteen kokemista lisääntyvän ajallisen autonomian kautta, myönteisiä kanssakäymismahdollisuuksia ja enemmän aikaa tutussa, turvallisessa ympäristössä. "Lyhyiden etäisyyksien kaupunki" on ihannekuva, joka voi toteutua vain osittain, jopa pitkällä aikavälillä. Käsite tekee kuitenkin selväksi, että kyse ei ole liikkuvuudesta sinänsä vaan pikemminkin nopeasta ja hyvästä saavutettavuudesta.