Kummitusjuttu

Tämä artikkeli käsittelee tarinagenreä. Kummitusjuttu voi tarkoittaa myös Peter Straubin samannimistä kirjaa, siihen perustuvaa elokuvaa tai Mamban vuonna 1994 ilmestynyttä albumia.
Kummitusjutun kertoja ja yleisö.
Nimisivu yhdysvaltalaisesta Ghost Stories -lehdestä, joka julkaisi kummitusjuttujan (toukokuun 1927 numero).

Kummitusjuttu on perinteinen tai kaupunkitarina yliluonnollisesta tapahtumasta, jossa esiintyy epätodellisia ja pelottavia hahmoja eli kummituksia. Kummituksen ilmestyminen saattaa liittyä selvittämättä jääneeseen tapahtumaan, vääryyden tunnustamiseen tai kostamiseen. Kummitusjuttujen kertominen on perinteinen kauhuviihteen muoto. Perinteinen Suomessa kerrottu kummitusjuttu on esimerkiksi tarina väärennetystä mitasta: Rikkaan talon isäntä kuolee. Jonkin ajan kuluttua isännän haamu ilmestyy talon pojalle sanoen: Kapassa on kaksi pohjaa. Talossa viljan mittaamiseen käytetty puuastia eli kappa tutkitaan ja siinä tosiaan on valepohja, jonka avulla isäntä on pettänyt viljakaupoissa. Kun valepohja poistetaan, kummitus ei enää ilmesty.[1]

Nykyaikaisena kummitusjuttuna kerrotaan vaikkapa tarinaa katoavasta liftarista: Autoon otetaan esimerkiksi pimeältä tieltä peukalokyytiläinen, joka jonkin ajan kuluttua onkin kadonnut takapenkiltä. Tarinaan voi liittyä lähellä liftarin kyytiinnousupaikkaa tapahtunut murha.[2] [3]

  1. Toisinto tarinasta: Siikala, Anna-Leena: Uskomusmaailma. Savo ja sen kansa (toim.) Riitta Räsänen, 2008, s. 166. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-951-746-987-6
  2. Matikainen, Erkki: Kummitusjutut ja uskomustarinat nuorten perinteessä. Elore, 2004, 11. vsk, nro 1. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. ISSN 1456-3010 Artikkelin verkkoversio.
  3. Mikkelson, Barbara: The Vanishing Hitchhiker Snopes.com. 17.9.1999. Viitattu 10.1.2024.

Developed by StudentB