Luettelo

Luettelo on eräs keino järjestää informaatiota sisältäviä symboleita, abstrakteja kohteita, peräkkäin, yleensä jonkin ilmaistun kriteerin mukaan. Sen sijaan konkreettisia kohteita, kuten ihmisiä tai esineitä ei voida järjestää luetteloksi, vaan niitä järjestettäessä muodostuu esimerkiksi jono tai pino. Luetteloita käytetään järjestäytyneissä yhteiskunnissa esimerkiksi hallinnossa, uskonnoissa, elinkeinoelämässä ja opetuksen apuvälineinä. Esimerkiksi perimätietoa välittävä luettelo voi olla olemassa pelkästään suullisena. Luetteloiden käyttö ei siis rajoitu pelkästään kirjallisiin kulttuureihin.

Englannissa Vilhelm Valloittajan määräyksestä koottu Domesday book -maakirja vuodelta 1086 on tunnettu esimerkki vanhasta hallinnolliseen käyttöön tarkoitetusta luettelosta.^[1]

Roomalaiskatolinen kirkko julkaisi kiellettyjen kirjojen luettelonsa Index Librorum Prohibitorumin ensimmäisen laitoksen vuonna 1557.^[2]

Puhelinluettelo sisältää tietoja puhelinnumeroista ja niiden haltijoista, tavallisesti haltijoiden nimen mukaisessa järjestyksessä.

Laajoja kirjaluetteloita kutsutaan bibliografioiksi. Tunnettu suomalainen kirjaluettelo on Fredrik Wilhelm Pippingin yhdessä Matti Pohdon kanssa kokoama Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista (1856-1857).^[3] Nykyisin vastaavaa tehtävää täyttää Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokanta.

Ensimmäisen laatijansa Ludwig von Köchelin mukaan nimetty Köchelin luettelo sisältää tietoja Wolfgang Amadeus Mozartin teoksista.

Luettelo voidaan laatia myös kortiston tai tietokannan muotoon, jos sen sisältöä on tarpeen laajentaa tai muuttaa eli päivittää usein.

Kirjastoissa ja muissa tietohuolto-organisaatioissa tapahtuvaa aineistoluetteloiden ja muiden bibliografisten tietokantojen kartuttamista järjestettävien kohteiden metatiedoilla nimitetään luetteloinniksi.

Luetteloiden tekeminen, kerääminen ja tutkiminen voivat olla harrastuskin.^[4]

Ohjelmoinnissa luettelo eli linkitetty lista on eräs tietorakenne. ^lähde? Merkintäkielissä on omat rakenteensa luetteloiden esittämiseksi ja muotoilemiseksi.

1. ↑ The Domesday Book Online - Frequently Asked Questions,Seppo Zetterberg (toim.): Maailmanhistorian Pikkujättiläinen, s. 278-279. WSOY, 1988. ISBN 951-0-15101-7
2. ↑ Wallechinsky ym. 1979, 214
3. ↑ Teoksen nimi on kokonaisuudessaan: "Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista, kuin myös muutamista muista teoksista, joissa löytyy jokin kirjoitus suomen kielellä, tahi joku johdatus sitä tuntemaan" (Sitari, Kaija: Kotimaisen kaukopalvelun käsikirja (1995, verkkoversio 1997, päivitetty 2001) (Arkistoitu – Internet Archive))
4. ↑ Wallechinsky ym. 1979, 13-14