Porlammen motti | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa jatkosotaa | |||||||
Porlammen mottiin jäänyttä sairaankuljetus- ja muuta kalustoa 3. syyskuuta 1941.
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
n. 43 000 |
n. 35 000 | ||||||
Tappiot | |||||||
kaatuneina ja kadonneina 700, haavoittuneina n. 2 700 |
kaatuneina 7 000, haavoittuneina n. 1 000, vankeina 9 000 |
Porlammen motti (Porlammen–Sommeen motti) on Suomen sotahistorian suurin motti ja sotasaalis jatkosodan hyökkäysvaiheessa Karjalankannaksen takaisin valtauksessa Viipurin eteläpuolella Porlammen kylässä.
Motti alkoi syntyä 30. elokuuta 1941, kun Suomen IV armeijakunnan 8. divisioonalla oli sillanpää Sommeessa ja se katkaisi kaikki reitit etelän ja Koiviston suuntaan. Samaan aikaan 4. divisioonan joukot saarrostivat Viipurista poistuvia venäläisiä Porlammen itäpuolelta ja 12. divisioonan joukot olivat puolestaan eteläpuolella esteenä. Näin Neuvostoliiton 23. armeijan 43. divisioonan, 123. divisioonan ja yhden tykistödivisioonan jäljelle jääneet osat jäivät suomalaisjoukkojen puristuksiin, eikä poistumistietä käytännössä ollut mihinkään suuntaan.[1]
Puna-armeijan joukot pysähtyivät Sommeen ja Ylä-Sommeen väliseen maastoon ja suomalaiset jalkiväkirykmentit saarrostivat sitä kaikilta ilmansuunnilta. Motin pituus oli seitsemän ja leveys kolme kilometriä. Erityisesti suomalaisten tykkituli aiheutti venäläisille suuria tappioita. Puna-armeijan joukot yrittivät vetäytyä Koivistolle, mutta raskas kalusto oli pakko jättää paikoilleen. Tilanne oli niin toivoton, että venäläiset alkoivat tuhota kalustoaan ja antautuivat suurin joukoin 1. syyskuuta. He olivat edellisenä iltana saaneet käskyn tuhota kaiken kaluston, mutta käskyä ei noudatettu enää kirjaimellisesti. Tykkien putket piti räjäyttää ja lukot rikkoa tai kaivaa maahan. Ajoneuvojen moottori tuli tehdä käyttökelvottomiksi.