Reserpiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
Metyyli-18-hydroksi-11,17-dimetoksi-3,20- johimbaani-16-karboksylaatti-3,4,5-trimetoksibentsoaatti [1] | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | C02 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C33H40N2O9 |
Moolimassa | 608,67 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 264,5 °C [2] |
Liukoisuus veteen | 73 mg/l[2](30 °C) |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 50 % |
Metabolia | Hepaattinen |
Puoliintumisaika | 1. vaihe: 4,5 h 2. vaihe :27,1 h |
Ekskreetio | Renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | oraalinen, intramuskulaarinen, intravenoosi |
Reserpiini (C33H40N2O9) on indolipohjainen alkaloidi ja antipsykoottinen ja antihypertensiivinen lääke. Aineen käytöstä psykoosien hoitamisessa on luovuttu,[3] koska muilla lääkeaineilla on saavutettu parempia tuloksia ja vähäisempiä sivuvaikutuksia kliinisessä käytössä.[4] Reserpiini eristettiin intiankäärmepuun (Rauwolfia serpentina) juuresta 1950-luvun puolivälissä.[5] Ensimmäisenä aineen kokonaissynteesin suoritti Robert Burns Woodward vuonna 1956.[6]
Suomessa tämä lääkeaine oli käytössä, sekä useilla eri kauppanimillä, vuodesta 1960 vielä 1970-luvun keskivaiheillekin varsin yleisesti. Eräs tunnetuimmista reserpiinivalmisteista on todennäköisesti ollut Serpasil jota valmisti Ciba-lääkeyhtiö (sittemmin Ciba-Geigy, nyk. Novartis).[7]