Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Voidaan puhua opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, akateemisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai kansansivistyksestä, toisaalta taas ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä. Jälkimmäiseen, henkisen kypsyyden merkitykseen, saatetaan viitata ”sydämen sivistyksenä”. Lisäksi sanaa sivistys käytetään kulttuurin tai sivilisaation synonyymina.[1]
Suomen kielen sana sivistys on Reinhold von Beckerin sepittämä, ja se tuli nykymerkityksessään käyttöön 1820-luvulla. Sana pohjautuu sanoihin siveä, siivo.[2][3]