Uutiskriteerit

Uutiskriteerit ratkaisevat sen uutisoidaanko juttu vai ei. Mitä useampi uutiskriteeri täyttyy sitä varmempaa julkaiseminen on.

Alkuperäiset uutiskriteerit kehittivät Johan Galtung ja Mari Holmboe Ruge 1965.^[1] Kriteereitä on kaikkiaan 15 kappaletta. Tässä kriteerit hieman yksinkertaistettuna:

1. negatiivisuus
2. raadollisuus
3. toistuvuus
4. voimakkuus
5. yksiselitteisyys
6. kulttuurinen merkittävyys
7. koskettavuus
8. odotettavuus
9. yllätyksellisyys
10. jatkuvuus
11. päivän valikoima
12. eliittihenkilöt
13. henkilöitävyys
14. positiivisuus
15. tärkeys

Professori Yrjö Ahmavaaran luomien uutiskriteerien pohjalta on muokattu Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstöön uutiskriteerit.^[2] Niiden mukaan uutisarvo määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:

• Tapahtuman vaikutusten tosiasiallinen voimakkuus (intensiteetti).
• Tapahtuman vaikutusten laajuus ts. sen ihmisjoukon suuruus, jota vaikutukset koskettavat.
• Se, missä määrin tapahtuman vaikutukset koskettavat uutisen kuulijoita ja katsojia itseään tai niitä ryhmiä, joihin he kuuluvat. (Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö 1972, 4.)

1. ↑ Galtung, Johan – Ruge, Mari Holmboe (1965) The structure of foreign news. The presentation of the Congo, Cuba and Cyprus Crises in Four Norwegian Newspapers. Journal of Peace Research, 2, 64-91.
2. ↑ Jarno Hartikainen: Meidän savolaisten puheenaiheet, s. 72. (Huovila 1990, 11; Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö 1972, 4.) Jyväskylän yliopisto (pro gradu), 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2017).