3 Juno

3 Juno
VLT-kaukoputken kuva Junosta vuodelta 2021
VLT-kaukoputken kuva Junosta vuodelta 2021
Löytäminen
Löytäjät Karl Ludwig Harding
Löytöaika 1. syyskuuta 1804
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 399,155 miljoonaa km
2,668 AU
Eksentrisyys 0,25498
Kiertoaika Auringon ympäri 1591,93 päivää (4,36 vuotta)
Inklinaatio 12,98°
Kuiden lukumäärä 0
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 290×240×190 km
Massa 2,86×1019[1] kg
Putoamiskiihtyvyys pinnalla 0,12 m/s2
Pyörähdysaika 7,21 h
Akselin kaltevuus 50°
Absoluuttinen kirkkaus 5,33
Albedo 0,2383
Asteroidiluokka S

3 Juno (symboli: ⚵) on yksi asteroidivyöhykkeen suurimmista asteroideista. Saksalainen astronomi Karl L. Harding löysi asteroidin 1. syyskuuta 1804[2] ja nimesi sen Juno-jumalattaren mukaan.[3] Junoa pidettiin aluksi Cereksen, Pallaksen ja Vestan tavoin planeettana, kunnes ne lopulta menettivät asemansa uusien asteroidien löytymisen myötä.[4][5][6]

Juno, kolmas löydetty asteroidi, on massaltaan toiseksi suurin S-tyypin asteroidi ja käsittää noin 1,0 % asteroidivyöhykkeen massasta.[7] Kaikista tunnetuista asteroideista Juno on kymmenenneksi suurin.

  1. http://home.earthlink.net/~jimbaer1/astmass.txt (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  2. NASAn JPL -tietokanta: 3 Juno (englanniksi)
  3. Lutz D. Schmadel: Dictionary of Minor Planet Names, s. 13. Springer, 2012. ISBN 3642297188 Teoksen verkkoversio (viitattu 28.4.2014). (englanniksi)
  4. James L. Hilton: When did the asteroids become minor planets? USNO. Arkistoitu 21.9.2007. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  5. Hubble Images of Asteroids Help Astronomers Prepare for Spacecraft Visit hubblesite.org. 2007. Hubble Site. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
  6. Frances Barbara Burton: ”Introduction; Fifth, sixth, seventh & eighth planets. Vesta, Juno, Ceres and Pallas”, Astronomy simplified, s. 17, 41. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 25.4.2014). (englanniksi)
  7. E. V. Pitjeva: High-Precision Ephemerides of Planets—EPM and Determination of Some Astronomical Constants. Solar System Research, 2005, 39. vsk, nro 3, s. 176–186. Institute of Applied Astronomy, Russian Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 18.3.2014. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Developed by StudentB