Abraham אַבְרָהָם |
|
---|---|
Guercino, Patriarkka Abrahamin muotokuva, 1657 (yksityiskohta). |
|
Henkilötiedot | |
Muut nimet | Abram (alkuperäinen) |
Syntynyt | Kaldean Uur, Sumer |
Arvonimi | patriarkka, profeetta |
Vanhemmat |
Terah (isä) Amathlai (äiti) |
Puoliso |
Saara (vaimo) Hagar (jalkavaimo) Ketura (jalkavaimo) |
Lapset |
Ismael Iisak Simran Joksan Medan Midian Jisbak Suah |
Sukulaiset |
Haran (veli) Nahor (velRi) Saara (sisarpuoli) Loot (veljenpoika) |
Abraham (myös Aabraham, hepr. אברהם, Avraham, Tiberian hepreaksi ʾAḇrāhām; arab. ابراهيم, Ibrāhīm), alun perin Abram (hepr. אַבְרָם, Avram, ab-rawm’, vrt. āb ’isä’), on juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin patriarkka. Häntä kunnioitetaan esikuvana myös monissa myöhemmin syntyneissä uskonnoissa. Toisinaan eri uskomusjärjestelmien yhtäläisyyksiä korostetaan kutsumalla niitä abrahamilaisiksi uskonnoiksi.
Raamatun Vanhassa testamentissa Abraham esiintyy ennen kaikkea Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvuissa 11–25. Kertomus alkaa Babylonian Uurista, joka on Abrahamin synnyinmaa. Jumalan kehotuksesta Abraham asettuu Kanaaninmaahan eli nykyiseen Israeliin. Hän solmii tämän kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Vastineeksi Herra lupaa tehdä Abrahamin jälkeläisistä suuren kansan, jolle luvataan Kanaaninmaa perintömaaksi. Herra myös siunaa Abrahamia lapsella, vaikka tämä on jo vanha mies ja hänen vaimonsa hedelmätön. Myöhemmin Jumala koettelee Abrahamia käskemällä hänet uhraamaan poikansa Iisakin. Abraham osoittautuu nytkin uskolliseksi, ja enkeli puuttuu tapahtumiin viime hetkellä. Iisakin pojasta Jaakobista tulee Israelin kahdentoista heimon kantaisä. Jalkavaimojensa lasten kautta Abraham on myös lukuisten muiden muinaisen Lähi-idän kansojen esi-isä.
Kertomus Abrahamista sijoittuu aikaan satoja vuosia ennen Israelin kuningaskuntien syntyä Palestiinassa noin vuonna 1000 eaa. Nykyisin Abrahamia ei pidetä historiallisena henkilönä. Pääpiirteissään kertomus lienee syntynyt 500-luvulla eaa. Babylonin pakkosiirtolaisuuden aikana, jolloin Abrahamista muodostui tunnus juutalaisten kansalliselle identiteetille sekä heidän asuinoikeudelleen.
Uudessa testamentissa Abraham esiintyy kristittyjen esikuvana varsinkin Paavalin kirjeissä. Paavalin mukaan Abrahamin saamassa armossa oli ratkaisevaa hänen uskonsa ja kuuliaisuutensa Jumalalle. Myös Koraanissa Abraham mainitaan nimeltä toistuvasti, Mooseksen jälkeen useammin kuin kukaan muu. Islamin mukaan Abraham oli ensimmäinen profeetta, jolle paljastettiin pyhä kirja. Mormonismin kaanoniin kuuluu 1800-luvulla julkaistu Aabrahamin kirja, joka kertoo Abrahamin nuoruudesta ja uskonnollisista näyistä.