Back معركة أبريتاس Arabic Битка при Абритус Bulgarian Emgann Abrittus Breton Batalla d'Abritus Catalan Bitva u Abrittu Czech Schlacht von Abrittus German Μάχη της Αβρίττου Greek Battle of Abritus English Batalla de Abrito Spanish Bataille d'Abrittus French
Abrittuksen taistelu tai Abrituksen taistelu oli kesäkuussa 251 käyty goottisodan taistelu, jossa kuningas Knivan johtamat gootit voittivat keisari Deciuksen komentaman Rooman armeijan. Decius kuoli taistelussa, mikä oli ensimmäinen kerta, kun Rooman keisari kaatui sodassa ulkoista vihollista vastaan.[1] Taistelupaikka oli Moesia Inferiorin provinssissa lähellä Abrittuksen eli Abrituksen linnoituskaupunkia, nykyistä Bulgarian Razgradia.[2]
Gootit olivat vuonna 250 tulleet Knivan johdolla Tonavan pohjoispuolelta Rooman valtakunnan alueelle. Keisari Decius oli jo ensimmäisenä sotavuonna hävinnyt yhden taistelun Knivalle, mutta sai seuraavaan vuoteen mennessä armeijansa koottua uudelleen. Deciuksen ja hänen poikansa Herennius Etruscuksen komentama armeija asettui Abrittukseen kohdatakseen gootit näiden ollessa paluumatkalla ryöstöretkeltään etelästä. Taistelu oli aluksi roomalaisille menestyksekäs, mutta sitten Kniva onnistui houkuttelemaan roomalaiset suoalueelle, jossa nämä jäivät saarroksiin. Herennius kuoli jo taistelun alkuvaiheessa ja lopulta myös Decius sai surmansa. Hänen armeijansa tuhoutui lähes kokonaan. Deciuksen ja Herenniuksen ruumiit upposivat suohon eikä niitä löydetty.[1]
Deciuksen kuoltua uudeksi keisariksi huudettiin paikallinen käskynhaltija Trebonianus Gallus, jonka armeija oli Abrittuksen taistelun aikaan vartiossa toisessa paikassa Tonavan alajuoksulla. Aikalaiset levittivät huhuja, joiden mukaan Gallus olisi juonitellut Deciuksen tuhon päästäkseen itse keisariksi, mutta mitään todisteita tästä ei ole. Gallus joutui solmimaan Knivan kanssa rauhan, sallimaan goottien poistumisen Rooman alueelta ryöstösaalineen ja vankeineen sekä lupaamaan gooteille vuosittaisen maksun vastineeksi rauhan säilymisestä. Gallus myös järjesti Deciuksen ja Herenniuksen julistamisen jumaliksi.[1]
- ↑ a b c Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto: Rooman keisarit, s. 216–219. Karisto, Hämeenlinna 2001.
- ↑ “Ancient Traces” Permanent Archaeological Exhibition (englanniksi) Regional History Museum – Razgrad. Viitattu 24.12.2021.