Afganistanin sota

Tämä artikkeli käsittelee Afganistanin vuosien 1979–1989 sotaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Afganistanin sota
Päivämäärä:

24. joulukuuta 1979 – 15. helmikuuta 1989

Paikka:

Afganistan

Lopputulos:

Neuvostoliiton kyvyttömyys tukahduttaa Afganistanin Mujahideen-kapinaa

  • Neuvostoliiton vetäytyminen, sota jatkuu
Osapuolet

Jihadin lippu. Mujahideen-sissit
Tukijat:

 Neuvostoliitto
 Afganistanin demokraattinen tasavalta

Komentajat

Jihadin lippu. Abdul Haq
Jalaluddin Haqqani
Gulbuddin Hikmatyar
Ismail Khan
Ahmad Shah Massoud

Neuvostoliitto Sergei Sokolov
NeuvostoliittoValentin Varennikov
NeuvostoliittoBoris Gromov
Afganistanin demokraattisen tasavallan lippu. Babrak Karmal
Afganistanin lippu, joka oli käytössä vuosina 1979–1987 Mohammad Najibullah
Afganistanin lippu, joka oli käytössä vuosina 1979–1987 Abdul Rashid Dostum

Vahvuudet

150 000–250 000 Mujahideen-taistelijaa [1][2]

40 000 Afganistanin tasavallan sotilasta ja 115 000 neuvostosotilasta

Tappiot

1,3 miljoonaa kuollutta, pääasiassa siviilejä

noin 6 miljoonaa ihmistä joutui pakolaisiksi[3]

Neuvostoliitto:
14 453 kaatunutta
53 753 haavoittunutta
265 kadonnutta

Afganistan:
18 000 kaatunutta

Neuvostojoukkojen kuorma-autojen jäännöksiä Kandaharissa vuonna 2002.

Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen tukeman Afganistanin demokraattisen tasavallan ja tätä vastustavien konservatiivisten muslimien ja heimojen välillä. Kesään 1978 mennessä Itä-Afganistanista alkanut kapina oli levinnyt maanlaajuiseksi. Loppuvuodesta Afganistan ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen.[4] 24. joulukuuta 1979 Neuvostoliiton laskuvarjojoukot miehittivät Kabulin, tappoivat Hafizullah Aminin ja vaihtoivat pääministeriksi maanpaossa olleen Babrak Karmalin. Lopulta neuvostoliittolaisia soti maassa 120 000.[4]

Kommunistihallintoa vastaan taistelleita muslimisissejä nimitettiin nimellä mujahideen. He saivat tukea muun muassa Pakistanista, arabimaista ja Yhdysvalloista. Neuvostoliittoa vastaan suunnattiin miehityksen vuoksi merkittäviä talouspakotteita ja vuoden 1980 Moskovan olympialaisiin kohdistui laaja boikotti. Kylmä sota saavutti 1980-luvun alussa uuden lakipisteensä. Neuvostoliitto vetäytyi pahoin raunioituneesta maasta 1989. Ihmisiä oli kuollut 1,3 miljoonaa ja noin kuusi miljoonaa eli pakolaisina.[5] Sota aiheutti suhteellisesti ottaen maailman laajimman muuttoliikkeen sitten toisen maailmansodan.[6]

Neuvostojoukkojen vetäydyttyä taistelut jatkuivat sisällissotana. Huhtikuussa 1992 mujahidin-joukot valtasivat Kabulin.

  1. Maxime Rischard: Al Qa'ida's American Connection Global-Politics.co.uk. Arkistoitu 21.12.2011. Viitattu 3.10.2022. (englanniksi)
  2. Afghanistan hits Soviet milestone – Army News Armytimes.com. Arkistoitu 25.5.2011. Viitattu 3.10.2022.
  3. McCauley, Martin, Afganistan and Central Asia. A Modern History. Pearson Education Limited 2002, Bookcraft Midsomer Norton, s. 56
  4. a b U.S. Relations With Afghanistan 26.7.2018. Yhdysvaltain ulkoministeriö, Under Secretary for Public Diplomacy and Public Affairs, Bureau of Public Affairs. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  5. McCauley, s. 56.
  6. Arvo Santonen (toim.) Kansainvälinen. Työväenliike Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Weilin+Göös, Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino Espoossa 1989, s. 86.

Developed by StudentB