Back Aktinium Afrikaans አክቲኒየም Amharic Actinio AN ऐक्टिनियम ANP أكتينيوم Arabic أكتينيوم ARY اكتينيوم ARZ Actiniu AST Aktinium Azerbaijani Aktinium BAN
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Aktinium | ||||
| Tunnus | Ac | ||||
| Järjestysluku | 89 | ||||
| Luokka | aktinoidi | ||||
| Lohko | f-lohko | ||||
| Ryhmä | 3 | ||||
| Jakso | 7 | ||||
| Tiheys | 10,07 · 103 kg/m3 | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1899, André-Louis Debierne | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (227) | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 195 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn] 6d17s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 9, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +III | ||||
| Kiderakenne | pintakeskinen kuutiollinen (face centered cubic, FCC) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 500 (arvioitu) K (1 227 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3 473 ± 300 (arvioitu) K (3 200 ± 300 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 400 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 14 kJ/mol | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,1 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,120 kJ/(kg K) | ||||
| Lämmönjohtavuus | 12 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-34-8 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
.png)
Aktinium on radioaktiivinen metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ac (lat. actinium) ja järjestysluku on 89. Aktinium on jaksollisen järjestelmän aktinoidien sarjan ensimmäinen jäsen. Kemiallisilta ominaisuuksiltaan se muistuttaa suuresti lantaania. Radioaktiivisuutensa takia aktinium hohtaa pimeässä aavemaista sinistä valoa, joka johtuu voimakkaan radioaktiivisuuden ilmaan aiheuttamasta Tšerenkovin säteilystä.[1] Luonnossa aktiniumia löytyy vähäisiä määriä uraanimalmista 227Ac isotooppina, joka on myös alkuaineen tärkein isotooppi. 227Ac on pääasiassa β-säteilijä jonka puoliintumisaika on 21,772 vuotta.[2] Tonnissa pikivälkettä on noin 0,15 grammaa aktiniumia.[3]
Aktinium on pehmeä, hopeanvalkoinen metalli, jolla on vain vähäinen rooli luonnossa tai yhteiskunnassa. Alkuainetta tuotetaan vain hyvin pieniä määriä lähinnä tutkimuskäyttöön.[1]