Aktinoidi

Aktinoidit ovat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä joukko peräkkäisiä jakson 7 alkuaineita, joiden järjestysluku on 89–103, aktiniumista lawrenciumiin. Lawrenciumia lukuun ottamatta ne kaikki kuuluvat jaksollisen järjestelmän f-lohkoon. Aktinoidit ovat kaikki radioaktiivisia metalleja, mutta kemiallisesti ne ovat samankaltaisia skandiumin, yttriumin ja lantanoidien kanssa.^[1]

Korkean järjestysluvun aktinoidit amerikiumista lähtien ovat synteettisiä eli niitä ei ole maapallolla luonnonvaraisina. Sarjan alkupäänkin alkuaineista luonnossa esiintyy runsaasti vain uraania ja toriumia. Aktinoideja voidaan valmistaa keinotekoisesti pommittamalla raskaita alkuaineita neutroneilla ydinreaktoreissa tai muilla hiukkasilla hiukkaskiihdyttimissä. Uraania ja plutoniumia käytetään paitsi voimaloissa myös ydinaseissa, ja ydinräjähdys voi tuottaa myös muita sarjan alkuaineita. Aktinoidien isotoopeista suurimman osan puoliintumisaika on lyhyt.^[1][2]

Aktinoidit, samoin kuin lantanoidit, merkitään usein jaksollisen järjestelmän alle omille riveilleen. Aktinoidista käytetään myös nimitystä aktinidi, mutta IUPAC pitää muotoa aktinoidit suositeltavampana, koska idi-päätteellä merkitään tavallisesti anioneja eli negatiivisia ioneita.^[3]

1. ↑ ^{a b} Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 1. osa, A–Bak, s. 163–164. Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07240-0
2. ↑ Morss et al., s. 1–10
3. ↑ Nomenclature of Inorganic Chemistry IUPAC Recommendations 2005, s. 52. IUPAC, 2005. ISBN 0-85404-438-8 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 03.04.2013). (englanniksi)