Aleksanteri Suuri Μέγας Αλέξανδρος | |
---|---|
Aleksanteri Suuren rintapatsas British Museumissa. Patsas on alkujaan Aleksandriasta ja se kuvaa Aleksanteria 20-vuotiaana.[1] | |
Makedonian kuningas, Korintin liiton hegemoni | |
Valtakausi | lokakuu 336 eaa. – 10. kesäkuuta 323 eaa. |
Edeltäjä | Filippos II |
Seuraaja | Filippos III Arridaios |
Persian kuningas, Faarao | |
Valtakausi | 330 eaa. – 10. kesäkuuta 323 eaa. |
Edeltäjä | Dareios III |
Seuraaja | Filippos III Arridaios |
Syntynyt |
noin 20. heinäkuuta 356 eaa.[2] Pella, Makedonia |
Kuollut |
10. kesäkuuta 323 eaa.[3] (32 vuotta) Babylon |
Puoliso |
Roksane Statira Parysatis |
Lapset |
Aleksanteri IV Herakles |
Suku | Argead |
Isä | Filippos II |
Äiti | Olympias |
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (m.kreik. Ἀλέξανδρος Γ' ὁ Μακεδών, Aléksandros ho Trítos ho Makedōn; noin 20. heinäkuuta 356 eaa.[2] –10. kesäkuuta 323 eaa.[3]) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa. Hän oli antiikin merkittävimpiä sotapäälliköitä; hän valloitti muun muassa Egyptin ja Persian valtakunnan ja eteni aina Intiaan asti.
Aleksanterin isä Filippos II yhdisti kreikkalaiset kaupunkivaltiot oman valtansa alle. Filippoksen kuoltua Aleksanteri peri isältään rikkaan valtakunnan ja aikansa parhaiten koulutetun armeijan. Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden avustuksella Aleksanteri kukisti Persian kuninkaan Dareios III:n ja valtasi koko Persian valtakunnan. Valloitusretkiensä aikana hän perusti monia uusia kaupunkeja, muun muassa Aleksandrian Egyptiin, ja niihin muutti kreikkalaisia asukkaita. Hän kasvatti armeijaansa muiden kansojen sotilailla sekä kannusti kreikkalaisten ja persialaisten välisiä avioliittoja. Aleksanterin valloitukset aloittivat hellenistisen ajan, jolloin kreikkalainen kulttuuri levisi aina Intiaan ja Egyptiin saakka.