Alttoviulu | |
---|---|
Soitinryhmä | jousisoittimet |
Soittimen ääniala | (standardiviritys) |
Liittyvä musiikin tyylilaji | Alttoviulua käytetään lukuisissa eri musiikkityyleissä. |
Samankaltaisia soittimia | viulu, sello, kontrabasso |
Alttoviulu (suom. joskus myös viola, ransk. alto, engl. viola, saks. Bratsche) kuuluu jousisoittimiin, tarkemmin viuluperheeseen. Se on hieman suurempi ja tummaäänisempi kuin viulu.[1]
Alun perin viola oli nimitys joukolle jousisoittimia, joita alettiin valmistaa keskiajalla. Rakenteeltaan alttoviulu on samanlainen viulun kanssa, lukuun ottamatta kokoeroa ja toisenlaista viritystä. Kuten viulu, myös alttoviulu viritetään kvinteittäin (c-g-d1-a1).[2] Alttoviulun ääniala on c-c3 ja musiikkia nuotinnettaessa käytetään c-avainta (ns. alttoavain), joskin toiseen oktaaviin mentäessä (c2-) nuotinnuksessa aletaan vaihtelevasti käyttää g-avainta.
Toisin kuin viulu, alttoviulu ei ole barokin jälkeen nauttinut kovinkaan suurta sooloinstrumentin suosiota. Osiltaan tämä johtuu siitä, että alttoviulu on viuluperheen alttosoitin, ja orkestereissa sillä useimmiten soitetaan sointujen väliääniä.[3]
Alttoviulun kaikukoppa on kielten pituuteen ja paksuuteen suhteutettuna liian pieni. On laskettu, että kaikukopan tulisi oikeastaan olla yli puoli metriä pitkä. Sellaista alttoviulua ei tosin kukaan pystyisi soittamaan, koska soittimen on mahduttava leuan ja käden väliin.[2][4][5] Viululla eivät mittasuhteet ole muuttuneet lähellekään niin paljon kuin ne ovat alttoviululla muuttuneet 1600-luvulta lähtien.[6]
<ref>
-elementti; viitettä Kielitoimiston.sanakirja.Viulu
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä 4.5.Alttoviulu
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Andanten.Ainoat.Alttoviulistit
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Kuin.Rokkibändin.Basisti
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Palmroos, Juha.s.9
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Palmroos, Juha.s.10
ei löytynyt