| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Argon | ||||
Tunnus | Ar | ||||
Järjestysluku | 18 | ||||
Luokka | Epämetalli | ||||
Lohko | p | ||||
Ryhmä | 18, jalokaasu | ||||
Jakso | 3 | ||||
Tiheys | 0,001784[1] · 103 kg/m3 | ||||
Väri | Väritön | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1894, Sir William Ramsay, Lordi Rayleigh | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 39,948(1)[2][3][a] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 71 (71)[4] pm | ||||
Kovalenttisäde | 97 pm | ||||
Van der Waalsin säde | 188[1] pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Ne] 3s2 3p6 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 8 | ||||
Hapetusluvut | 0 | ||||
Kiderakenne | pintakeskinen kuutiollinen (FCC)[4] | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | Kaasu | ||||
Sulamispiste | 83,85[4] K (−189,3 °C) | ||||
Kiehumispiste | 87,30[4] K (−185,85 °C) | ||||
Moolitilavuus | 22,56 · 10−3 m3/mol | ||||
Höyrystymislämpö | 6,447[4] kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 1,188[4] kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 319[1] m/s kaasuna, 300 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,520 kJ/(kg K) | ||||
Lämmönjohtavuus | (300 K) 0,01772[4] W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-37-1 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Argon on järjestysluvultaan 18. alkuaine ja kuuluu jalokaasuihin. Sen kemiallinen merkki on Ar (lat. argon; kreik. αργόν, ’laiska’). Sitä on noin 0,94 prosenttia ilmakehästämme, ja se onkin maapallon yleisin jalokaasu. Argon on väritön, hajuton ja mauton inertti kaasu. Kuten muitakin jalokaasuja, argonia pidettiin pitkään reagoimattomana. Ensimmäinen tunnettu argonyhdiste argonfluorihydridi (HArF) onnistuttiin tekemään Helsingin yliopiston Kemian laitoksella elokuussa 2000.[5]
<ref>
-elementti; viitettä Technical
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Atomic Weight
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Atomic Weight 2018
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä chemicool
ei löytynyt
Viittausvirhe: <ref>
-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”lower-alpha”, mutta vastaavaa <references group="lower-alpha"/>
-elementtiä ei löytynyt