Back Ермантәыла Abkhazian Armènia ACE Армение ADY Armenië Afrikaans Armenien ALS አርመኒያ Amharic Armenia AMI Armenia AN Armenia ANG आर्मेनिया ANP
| Armenian tasavalta Հայաստանի Հանրապետություն (Hajastani Hanrapetuthjun) |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Presidentti Pääministeri |
Vahagn Hatšaturjan Nikol Pašinjan |
||
| Pääkaupunki |
Jerevan (1 080 487 as.) |
||
| Muita kaupunkeja | Gjumri (159 059 as.) | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 29 743 km² [1] (sijalla 143) | ||
| – josta sisävesiä | 5,2 % | ||
| Väkiluku (2021) | 2 963 251 [2] (sijalla ) | ||
| – väestönkasvu | –0,42 % [1] (2024) | ||
| Viralliset kielet | armenian kieli | ||
| Valuutta | Armenian dram (ADM) | ||
| BKT (2023) | |||
| – yhteensä | 57,728 mrd. USD (PPP) [1] (sijalla 116) | ||
| – per asukas | 20 800 USD [1] | ||
| HDI (2019) | 0,776 [3] (sijalla 81) | ||
| Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |||
| – maatalous | 16,7 % [1] | ||
| – teollisuus | 28,1 % [1] | ||
| – palvelut | 54,8 % [1] | ||
| Aikavyöhyke | UTC+4 | ||
| – kesäaika | ei käytössä | ||
| Itsenäisyys Osmanien valtakunnasta- Neuvostoliitosta |
28. toukokuuta 1918- 23. syyskuuta 1991 |
||
| Lyhenne | AM | ||
| – ajoneuvot: | AM | ||
| – lentokoneet: | EK | ||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+374 | ||
| Tunnuslause | Ei mottoa | ||
| Kansallislaulu |
”Մեր Հայրենիք (Mer Hayrenik)” |
||
|
|
|||
| Edeltäjä(t) |
 Armenian sosialistinen neuvostotasavalta |
||
.svg)
Armenia (arm. Հայաստան, Hajastan), virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Sen naapurivaltioita ovat Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbaidžan idässä ja Iran sekä Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin maakunta etelässä. Maantieteellisesti Armenian katsotaan yleensä kuuluvan Aasiaan, mutta sillä on poliittisia ja kulttuurisia kytköksiä myös Eurooppaan; maa kuuluu myös Euroopan neuvostoon.
Armenian noin kolmesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on etnisiä armenialaisia. Kristinusko on ollut maassa valtauskontona jo ennen Rooman keisarien kääntymystä, ja sitä noudattaa edelleen 90 prosenttia väestöstä. Antiikin aikaan Armenia oli suurvalta ja itsenäistyi myöhemmin myös keskiajalla, mutta joutui sittemmin Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan haltuun. Osmanien valtakunnan loppuvaiheita leimasi armenialaisten kansanmurha. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin lyhytaikainen Armenian demokraattinen tasavalta, jonka Neuvosto-Venäjä liitti itseensä, ja Armenia kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin maa itsenäistyi jälleen. Neuvostoliiton hajotessa Armenian ja Azerbaidžanin välille syttyi sota Vuoristo-Karabahin alueesta.