Armenialaisten kansanmurha

Kansanmurhan uhreja.

Armenialaisten kansanmurha on Osmanien valtakunnassa eli nykyisessä Turkissa vuonna 1915 toteutettu useiden satojen tuhansien armenialaisten kuolemaan johtanut joukkotuho.[1] Turkki väittää armenialaisia kuolleen 300 000, läntisten lähteiden mukaan kuolleita oli paljon enemmän. Joidenkin selvitysten mukaan joukkomurhassa kuoli armenialaisia ainakin miljoona, ellei jopa 1,5 miljoonaa.[2][1] Venäjän puolelle pakeni kansanmurhaa arviolta 300 000–400 000 armenialaista.[3]

Professorien Simo Parpola ja Serafim Seppälä mukaan vuosien 1914–1918 kansanmurhassa kuoli 1,3–1,5 miljoonaa armenialaista, 500 000 assyrialaista ja 500 000 kreikkalaista kristittyä, heistä suuri osa kesällä 1915. Ennen kansanmurhaa kristittyjä oli kolmannes väestöstä, nyt promille. Alue oli ollut armenialaisten isänmaa 2 500 vuotta, assyrialaisten 4 000 vuotta.[4]

Turkin hallitus myönsi kansanmurhan vuonna 1919, ja sen toteuttajille langetettiin kuolemantuomioita. Turkin ensimmäinen presidentti Kemal Atatürk seuraajineen ovat kuitenkin kiistäneet kansanmurhan koskaan tapahtuneen. Motiivina on pidetty sitä, että yksinomaan uhreilta ryöstetyn omaisuuden korvaaminen tulisi Turkille kalliiksi.[4] Turkki on myös kieltänyt rangaistuksen uhalla mainitsemasta kouluopetuksessa vuosien 1914–1918 ”välikohtausta"[5].

1910-luvulla hallinneen sulttaani Abd-ul-Hamid II:n mukaan Turkin armenialaisin kohdistuneessa hyökkäyksessä oli kyse Turkin oikeutetusta puolustautumisesta[6]. Turkin viralliseksi kannaksi on vakiintunut sittemmin käsitys, jonka mukaan armenialaiset kuolivat armenialaiskapinan aikana sissisodassa ja sen tukahduttamista seuranneissa epidemioissa ja nälänhädässä, eivätkä suoranaisessa etnisessä puhdistuksessa.[1]

Armenialaisten kansanmurhan kieltäminen on muodostunut esteeksi aloittaa neuvottelut Turkin liittymiseksi EU:n jäseneksi.[5]

Ottomaanien armeijassa palvellut Venezuelan armeijan upseeri Rafael de Nogales Méndez (1879–1936) kirjoitti murhista tarkan selvityksen kirjassaan Cuatro años bajo la media luna.
  1. a b c Dictionary of Genocide s. 19–23
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä HS25112 ei löytynyt
  3. Seppälä 2015, 198.
  4. a b Simo Parpola ja Serafim Seppälä: Kansanmurhan kiistämisestä on tullut nyky-Turkin kehityksen este Helsingin Sanomat. 5.5.2021.
  5. a b Frank VANHECKE: Parlamentin kysymys | Turkki ja Armenian kansanmurhan tunnustaminen | E-0707/2005 | Euroopan parlamentti www.europarl.europa.eu. Viitattu 9.1.2024.
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :1 ei löytynyt

Developed by StudentB