Back شعار أرمينيا Arabic Ermənistan gerbi Azerbaijani Герб Арменіі Byelorussian Герб Армэніі BE-X-OLD Герб на Армения Bulgarian আর্মেনিয়ার চিনত্হান BPY Grb Armenije BS Escut d'Armènia Catalan Эрмалойчоьнан хӀост CE Státní znak Arménie Czech
Armenian vaakuna (arm. Հայաստանի Զինանշան, Hajastani zinašan) on Armenian tunnus maan lipun ja kansallislaulun ohella. Vaakuna on hiukan muunneltu versio vuonna 1918 perustetun Armenian demokraattisen tasavallan vaakunasta, jonka suunnittelivat arkkitehti Aleksander Tamanian ja taiteilija Hakob Kodžojan. Nykyisen vaakunan otti käyttöön Armenian ylin neuvosto 19. huhtikuuta 1992, ja sitä koskeva uusi laki hyväksyttiin 15. kesäkuuta 2006.[1][2]
Vaakuna koostuu useasta osasta. Keskellä on kilpi, jota leijona ja kotka kannattelevat. Molemmat eläimet ovat vanhoja Armenian kuningaskunnan symboleita.[3] Leijona yhdistetään erityisesti Bagratuni- ja Rubenidi-dynastioihin, kotka Artaksideihin ja Arsakideihin. Vaakunan alaosaan on kuvattu miekka, nauha, vehnäntähkiä ja sulka (tai oksa[3]); ketjun katkaiseva miekka symboloi kansakunnan voimaa ja taistelua vapaudesta, nauha Armenian lippua, tähkät Armenian kansan ahkeruutta (tai maan pyhyyttä[3]) ja sulka kulttuuriperintöä.[1]
Vaakunan keskellä olevassa kilvessä on viisi kenttää. Keskimmäiseen on kuvattu Araratvuori, Armenian symboli, ja Nooan arkki, joka ajelehti vuorelle Raamatun mukaan. Vuorta ja arkkia ympäröivät neljän armenialaisen kuningassuvun tunnukset:[2][1]
- Vasemmassa alakulmassa on varhaisimman Artaksidisynastian tunnus, joka tunnetaan erityisesti kuningas Tigranes Suuren ensimmäisellä vuosisadalla eaa. lyömistä hopea- ja kultarahoista. Dynastia hallitsi vuosina 190–12 eaa.[1][3]
- Oikeassa yläkulmassa on Arsakidien symboli. Arsakidit olivat Persian kuningashuoneen sivuhaara, joiden valtakausi ajoittui vuosille 53–423. Tällä kaudella Armenia kääntyi kristinuskoon Tiridates III:n hallitusajalla vuonna 301 ja armenialainen kirjaimisto luotiin.[1][3]
- Vasemmassa yläkulmassa on seuraavaksi vanhimman dynastian eli Bagratunien vaakuna. Bagratunit hallitsivat vuosina 862–1045 kukoistavalla kulttuurikaudella pääkaupunkinaan Ani.[1][3]
- Oikeassa alakulmassa on Kilikian armenialaiskuningaskuntaa hallinneen Rubenidisuvun tunnus. Kilikian Armenia eli Vähä-Armenia sijaitsi kaukana nykyisestä Armeniasta Välimeren rannalla. Rubenidit olivat vallassa vuosina 1187–1375, sen jälkeen kun seldžukit olivat valloittaneet Armenian ylängön. Kuningaskunta oli ristiretkeläisten tärkeä liittolainen.[1][3]
Kilpien värit ovat seuraavat: keskimmäinen kilpi on oranssi, oikea yläkulma ja vasen alakulma ovat sinisiä ja vasen yläkulma sekä oikea alakulma ovat punaisia. Värit ovat samat kuin Armenian lipussa. Muut osat ovat kultaisia.[2]