Back Augustinus van Hippo Afrikaans Augustinus von Hippo ALS ኦግስቲን Amharic Sant Agostín d'Hipona AN أوغسطينوس Arabic أوغسطينوس ARZ Agustín d'Hipona AST Avqustin Avreli Azerbaijani آقوستین AZB Аврелий Августин Bashkir
| Aurelius Augustinus | |
|---|---|
 Augustinus Philippe de Champaignen maalaamana, , noin 1645. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia, Rooman valtakunta |
| Kuollut | 28. elokuuta 430 (75 vuotta) Hippo Regius, Länsi-Rooman valtakunta |
| Koulutus ja ura | |
| Vaikutusalueet | kristillinen teologia, tietoteoria, perisynti, vapaa tahto, predestinaatio |
| Tunnetut työt | läntinen kristinusko |
| Osa artikkelisarjaa |
| Kristinusko |
|---|
 |
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin[1] kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa. Hän on katolisen kirkon merkittävimpiä ja arvostetuimpia teologeja ja kirkonopettajia[1], joka merkitsi paljon myös 1500-luvun uskonpuhdistajille.[2]
Augustinus tunnetaan latinankielisellä lisänimellä Doctor gratiae eli ”Armon opettaja”. Myös protestantit, erityisesti kalvinistit, pitävät häntä protestanttisuuden henkisenä isänä, sillä Martti Luther sai paljon vaikutteita hänen pelastusta ja armoa koskevista opeistaan. Lännessä hänen juhlaansa vietetään 28. elokuuta. Samoin Augustinuksen äitiä Monicaa (322–387) kunnioitetaan pyhimyksenä.
Augustinus opetti, että Jumala oli ennaltamäärännyt toiset ihmiset pelastumaan. Augustinuksesta tuli tuhatvuotisen valtakunnan tulkinnassa kirkollisen näkemyksen uranuurtaja. Augustinus kirjoitti useita teoksia, joista tunnetuimpia ovat Jumalan valtio, Tunnustukset sekä ensimmäinen raamatuntulkintaa ja saarnaa koskeva oppikirja Kristillinen opetus.[2]
Vapaa tahto oli eräs Augustinuksen käsittelemiä ongelmia. Hän pohti, voiko ihmisen tuomita helvettiin pahojen tekojen takia, jos hän ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia. Erityisesti pelagiolaiskiistassa Augustinus korosti armon olevan pelastuksen edellytys. Ihmisen tahto oli Augustinuksen mukaan alun perin tehty vapaaksi, mutta synnin vuoksi sittemmin turmeltunut ja rappeutunut. Toisin kuin protestantismissa usein on tulkittu, Augustinus ei kuitenkaan kumonnut ajatusta ihmisen vapaasta tahdosta. Augustinuksen korostus oli, että sekä Jumalan suvereeni armo että ihmisen vapaa tahto täytyy hyväksyä.[3]
Augustinuksella oli myös merkittäviä perusteluja kristillisten arvojen levittämiselle maan päällä. Vaikka hänellä olikin teologisena filosofina hyvä tarkoitus, hänen kirjoituksiaan ja niiden tulkintoja on myöhemmin käytetty etsittäessä syytä ja oikeutusta ristiretkille, noitavainoille ja kirjarovioille. Erityisesti donatolaiskiistassa Augustinus asettui kannattamaan valtiovallan puuttumista uskonnollisten kiistojen ratkaisuun.
- ↑ a b MacCulloch, Diarmaid M.: A History of Christianity. The First Three Thousand Years, s. 319. Penguin Books, 2010. ISBN 978-0-14-102189-8 (englanniksi)
- ↑ a b Gilbrant, Thoralf, Odeberg, Hugo, Saarisalo, Aapeli & Koilo, Toivo (toim.): Iso Raamatun Tietosanakirja, s. 10. (Osa 1) Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1988. ISBN 951-606-041-2
- ↑ St. Augustine: On Grace and Free Will, New Advent. (englanniksi)