Aurinko

Aurinko
Ominaisuudet
Keskietäisyys Maasta	1,4960×108 km[1]
Näennäinen kirkkaus	−26,8m
Absoluuttinen kirkkaus	4,8M
Fyysiset ominaisuudet
Spektriluokka	G2V
Väri-indeksi B-V	0,65
Päiväntasaajan halkaisija	1 392 000 km 109 × Maa
Säde päiväntasaajalla	696 000 km
Pinta-ala	6,09×1012 km²
Tilavuus	1,41×1027 m³
Massa	1,9891×1030 kg 333 400 × Maa
Painovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys pinnalla	274 m/s²
Mikroturbulenssi (pyörteisyys)	1,20 ± 0,05 km/s
Luminositeetti	3,9×1026 W[2]
Kierto ja pyöriminen
Pyörähdysaika ekvaattorilla leveydellä 60°	25 vrk 29 vrk [2]
Kiertoaika Linnunradan keskustan ympäri	226 000 000 v
Fotosfäärin koostumus
vetyä heliumia happea hiiltä rautaa neonia typpeä piitä magnesiumia rikkiä	73,46 % 24,85 % 0,77 % 0,29 % 0,16 % 0,12 % 0,09 % 0,07 % 0,05 % 0,04 %

Aurinko (symboli: ) on tähti, jota Maa kiertää. Auringon ympärille syntyneet planeetat ja muut kappaleet muodostavat aurinkokunnan. Aurinko kiertää muiden Linnunrataan kuuluvien tähtien tavoin galaksin keskipistettä.

Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten, ja energiaa se alkoi tuottaa noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Nykyvaiheessaan Aurinko on suhteellisen kirkas tähti. Sen aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden sykleissä. Viiden miljardin vuoden kuluttua Aurinko on kuluttanut loppuun vetynsä, ja se alkaa muuttua punaiseksi jättiläiseksi.

Auringon säteily on maapallon merkittävin energianlähde, ja maapallon eliöille Aurinko on välttämätön. Entisaikoina Aurinkoa on monessa kulttuurissa palvottu jumalana.

1. ↑ Williams, David R.: Earth Fact Sheet NASA. 16.3.2017. Viitattu 16.11.2018. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} Tähtitieteen perusteet 2016, s. 376.