BSD-lisenssi on vapaa ohjelmistolisenssi ja yksi käytetyimmistä avoimen lähdekoodin lisensseistä. Se tunnetaan parhaiten Berkeley Software Distributionin (BSD) lisenssinä.
Ensimmäinen virallinen BSD-lisenssi on vuodelta 1990. Se sisältää neljä ehtoa ohjelman levittämiselle. Kuitenkin osa lisenssin ehdoista löytyy jo aiemmista BSD-jakelun lähdekooditiedostoita. 4.3BSD Tahoe vuodelta 1988 sisältää Kalifornian yliopiston tekijänoikeusmaininnan yli 1000 tiedostossa.[1]
BSD-lisenssin ehdot ovat yksinkertaiset verrattuna esimerkiksi GNU GPL:ään. Se antaa käyttäjälle miltei public domainia vastaavat oikeudet. Lisenssi sallii koodin muokkaamisen ja uudelleenkäytön myös omisteisissa tuotteissa, kunhan lisenssin teksti säilyy lähdekoodissa. Toisin kuin GPL, BSD-lisenssi ei vaadi lähdekoodin julkaisemista, jos lisensoitua ohjelmaa levittää eteenpäin. Toinen ehto vaatii, että tekijänoikeusmerkintä ja lisenssiehdot on toimitettava binäärimuodossa edelleen jaetun ohjelman dokumentaation mukana. BSD-lisensoidun tuotteen voi myös julkaista toisella lisenssillä, jonka ei tarvitse olla BSD-yhteensopiva. Tästä seuraa, että BSD-lisensoidulle koodille kuka tahansa saa käytännössä tehdä aivan mitä haluaa, kunhan alkuperäisen lisenssin vaatimukset täytetään.
Alkuperäinen BSD-lisenssi sai alkunsa Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, kun BSD Unix julkaistiin. Lisenssin kolmannen pykälän mukaan lisensoitua koodia sisältävien tuotteiden dokumentaatioissa täytyy ilmoittaa tuotteen sisältävän Kalifornian yliopistossa kehitettyä koodia. Kun moni koodia kehitti moni tekijä ja julkaisi koodin edelleen, heidän nimensä piti ilmoittaa dokumentaatiossa. Tämän vuoksi jotkut ohjelmistot saattoivat sisältää pitkän listan pakollisia lähdeilmoituksia dokumentaatiossaan.
GNU-projektin mukaan tämä BSD-lisenssin ehto ei ole yhteensopiva GNU GPL -lisenssin kanssa, eikä näin ollen GPL- ja BSD-lisensoitua materiaalia saanut yhdistää. Richard Stallman kutsui tätä nimellä "vastenmielinen mainontalauseke" ja laski että jossain vaiheessa BSD-jakelu vaati yli 70 tekijän mainitsemisen.[2]
Lisenssin neljäs ehto on, että tekijöiden nimiä ei saa käyttää mainoksissa promotoimaan ohjelmaa ("endorse or promote").
Lisäksi BSD-lisenssi sisältää laajan vastuuvapauslausekkeen (tekstissä isolla kirjoitettu), jonka mukaan ohjelmisto tarjotaan sellaisenaan, ilman takuuta tai soveltuvuutta tiettyyn tarkoitukseen, eivätkä tekijät ole vastuussa ohjelman käytön aiheuttamista vahingoista.