Baltian kilpi

Baltian kilpi on peruskallio, joka peittää lähes koko Fennoskandian lukuun ottamatta Skandien länsipuolta ja Ruotsin eteläisintä kärkeä.^[1] Peruskallion vanhin osa on syntynyt maankuoren sulan kiviaineen eli magman hitaasti jähmettyessä. Näin syntyi Suomen kallioperän yleisin kiviaines, graniitti.^[2]

Fennoskandian kilpi on osa Fennosarmatian kratonia.

Kilpi paljastaa pääasiassa arkeeisia ​​ja proterotsooisia kiviä, mutta rajoitetusti myös fanerotsooisen aionin ikäisiä kiviä. Suuri osa Fennoskandian kilvestä muodostui Svekofennin orogeneesin (paleoproterotsooinen maailmankausi) aikana. Vastaavaa osaa maankuoresta, joka on vahvistunut orogenian aikana, kutsutaan Svekofenni-kompleksiksi. Alueen proterotsooisia muodostumia ovat myös Pohjois-Suomen liuskealueet, granuliittialue ja kerrosintruusiot. Fennoskandian ja Baltian alue on sijainnut aikojen kuluessa eri puolilla maailmaa.^[3]

Kilpi on monimuotoinen kivikoostumuksessaan. Erilaiset metamorfiset kivet ovat yleisiä, ja niitä leikkaavat lukuisat intruusiot.

Samanlaiset Fennoskandiassa esiintyvät kivet muodostavat myös Viron sedimenttien peittämän peruskallion.

Kuolan supersyvä porausreikä auttoi saamaan lisätietoa kilven rakenteesta.

1. ↑ Fennoskandias berggrund 27. tammikuuta 2006. Naturhistoriska riksmuseet. Arkistoitu 13.4.2009. Viitattu 30.3.2009. (ruotsiksi)
2. ↑ Maamme korkokuva ja kallioperä ondix.com. Viitattu 13.4.2009.
3. ↑ Mikko Turunen: Suomen kallioperä Geologia.fi. 25.4.2018. Viitattu 15.1.2023.