Back Bosnienkrieg ALS Guerra de Bosnia y Herzegovina AN حرب البوسنة والهرسك Arabic Guerra de Bosnia AST Bosniya müharibəsi Azerbaijani بوسنی ساواشی AZB Баснійская вайна Byelorussian Война в Босна и Херцеговина Bulgarian বসনিয়ার যুদ্ধ Bengali/Bangla Rat u Bosni i Hercegovini BS
| Bosnian sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Jugoslavian hajoamissotia | |||||||||
 | |||||||||
| |||||||||
Bosnian sota oli Jugoslavian hajoamissotiin kuulunut veristen sotatoimien sarja pääosin nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueella. Se käytiin 29. helmikuuta 1992 – 21. marraskuuta 1995 serbien, kroaattien ja bosniakkien eli Bosnian muslimien välillä.
Kansallismieliset serbit aloittivat sodan, koska muslimien ja kroaattien johtama Bosnia itsenäistyi serbijohtoisesta Jugoslaviasta, ja serbit halusivat pitää kaikki serbit samassa valtiossa.
Kuuluisimmat sotatapahtumat lienevät serbien tekemät Sarajevon piiritys ja Srebrenican joukkomurha, jotka kohdistuivat bosniakkeihin. Sota oli Kroatian sotaa ankarampi, sillä Bosnia-Hertsegovinassa eri kansallisuudet olivat tilkkutäkkimäisesti toistensa lomassa. Näin syntyi monia rintamia kolmen eri kansallis-poliittisen ryhmittymän kesken. Lisäksi paikalliset samaa kansallisuutta edustavat päälliköt saattoivat sotia toisiaan vastaan. Esimerkiksi muslimien puolella taisteli tuhansia serbejä, minkä vuoksi Bosnian hallituksen joukkoja on oikeampaa kutsua bosniakeiksi kuin muslimeiksi.
Bosnian sodassa etniset puhdistukset, joihin liittyi joukkokarkotuksia, tappamista, ryöstämistä, tuhopolttoja, talojen räjäytyksiä, kidutuksia ja raiskauksia olivat laajempia kuin Kroatian sodassa. Bosniakkeja suljettiin joukoittain keskitysleireille, joissa heitä kuoli tuhansia. Keskitysleirejä ei suljettu, vaikka serbit niin lupasivat. Kiihkonationalistiset serbit perustelivat tekemiään muslimi-bosniakkien puhdistuksia sillä, että islam uhkasi levitä Jugoslaviaan ja Eurooppaan, jolloin serbien oli pysäytettävä muslimien eteneminen[1] vaikka väkivalloin. Myös kroaatit ja muslimit harjoittivat omalta osaltaan puhdistuksia. Sarajevon piirityksessä kuoli joissain yksittäisissä serbien kranaatti-iskuissa kymmeniä bosniakkisiviilejä.
Vaikka sota olikin ulospäin eri ryhmittymien välisten taistelujen sekava vyyhti, Slobodan Milošević käynnisti sen ajatuksenaan luoda hajoavaan Jugoslaviaan Suur-Serbia ajamalla muslimit, kroaatit ja muut kansallisuudet pois laajoilta alueilta. Bosnian sodan alussa muslimit ja kroaatit tekivät yhteistyötä kukistaakseen serbit, mutta pian äärinationalistiset kroaatit aloittivat sodan myös muslimeita vastaan. Lopulta kroaatit ja muslimit pääsivät sopuun ja taistelivat voitokkaasti serbejä vastaan, kunnes rauha saatiin aikaan. Sodassa kuoli yhteensä yli 100 000 ihmistä, pääosin bosniakkeja.
Varsinkin serbit olivat sodan jälkeen tyytymättömiä rauhaan. Serbit uhkasivat 2020-luvulla erota Bosnia-Hertsegovinasta. Tämän pelättiin vievän jopa uuteen sotaan.[2]
- ↑ Rutanen 2002, s. 94
- ↑ Balkan | Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan” Helsingin Sanomat. 7.11.2021. Viitattu 8.11.2021.