Carl Enckell

Tämä artikkeli käsittelee Suomen ulkoministeriä. Autonomian ajan kenraalista kerrotaan artikkelissa Carl Enckell (kenraali).
Carl Enckell
Carl Enckell vuonna 1918.
Carl Enckell vuonna 1918.
Suomen ulkoasiainministeri
Ingmanin I hallitus
27.11.1918–17.4.1919
Kaarlo Castrénin hallitus
17.4.1919–28.4.1919
Cajanderin I hallitus
2.6.1922–14.11.1922
Cajanderin II hallitus
18.1.1924–31.5.1924
Hackzellin hallitus
8.8.1944–21.9.1944
Urho Castrénin hallitus
21.9.1944–17.11.1944
Paasikiven II hallitus
17.11.1944–17.4.1945
Paasikiven III hallitus
17.4.1945–26.3.1946
Pekkalan hallitus
26.3.1946–29.7.1948
Fagerholmin I hallitus
29.7.1948–17.3.1950
Edeltäjä Otto Stenroth
Rudolf Holsti
J. H. Vennola
Henrik Ramsay
Seuraaja Rudolf Holsti
J. H. Vennola
Hjalmar J. Procopé
Åke Gartz
Henkilötiedot
Syntynyt7. kesäkuuta 1876
Pietari, Venäjä
Kuollut26. maaliskuuta 1959 (82 vuotta)
Helsinki
Ammatti upseeri, liikemies, diplomaatti
Tiedot
Puolue sitoutumaton

Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti. Hän oli Suomen viimeinen ministerivaltiosihteeri Pietarissa vuonna 1917 sekä poliittisesti sitoutumaton ulkoasiainministeri kymmenessä eri hallituksessa vuosina 1918–1919, 1922, 1924 ja 1944–1950.[1][2] Enckell oli tekemässä Suomen tärkeitä ulkopoliittisia ratkaisuja sekä itsenäisyyden alkuvaiheissa että jatkosodan jälkeisinä vuosina, minkä lisäksi hän edusti Suomea useissa kansainvälisissä konferensseissa. Hän profiloitui etenkin Suomen idänsuhteissa.

Enckell on ollut ulkoasiainministerinä Suomessa neljänneksi pisimpään.[3]

  1. Forselles, Cecilia af: ”Enckell, Carl (1876–1959)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 570–572. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
  2. Poliittiset käytännöt ja tavat eduskunta.fi. Eduskunta. Viitattu 9.6.2019.
  3. Suomen ulkoasiainministerit Valtioneuvosto. Viitattu 9.2.2011.[vanhentunut linkki]

Developed by StudentB