Carl Wilhelm Scheele

Carl Wilhelm Scheele (9. joulukuuta 1742 Stralsund, Ruotsin Pommeri – 21. toukokuuta 1786 Köping, Ruotsi) oli saksalais-ruotsalainen kemisti ja apteekkari.^[1]

Scheele löysi ensimmäisenä monia kemiallisia alkuaineita kuten typen, hapen (n. 1772), bariumin (1774), kloorin (1774), mangaanin (1774), molybdeenin (1778) ja volframin (1781)^[2][3]. Hän totesi myös ensimmäisenä, että samallakin metallilla saattaa eri yhdisteissä olla eri valensseja^[2]. Lisäksi hän valmisti useita yhdisteitä kuten vetysyanidia (HCN, sinihappo)^[4] , vetyfluoridia (HF) ja vetysulfidia (H₂S, rikkivety).

Scheeleä pidetään myös yhtenä orgaanisen kemian perustajista. Ennen vuotta 1780 ainoat tunnetut orgaaniset hapot olivat muurahaishappo, etikkahappo, bentsoehappo ja meripihkahappo, mutta Scheele eristi useita muita kuten oksaali­hapon, viini­hapon, sitruuna­hapon ja maito­hapon. Lisäksi hän löysi glyserolin sekä useita estereitä.^[4]

Carl Scheele kirjoitti kirjan Chemische Abhandlung von der Luft und dem Feuer.^[5]

Tukholmassa on Scheelen mukaan nimetty Scheelegatan.

1. ↑ Carl Wilhelm Scheele Encyclopedia Britannica. 2022. Viitattu 13.01.2022.
2. ↑ ^{a b} Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra–Su), s. 3738, art. Scheele. Otava, 1973. ISBN 951-1-01236-3
3. ↑ Your Dictionary:Karl Wilhelm Scheele Facts
4. ↑ ^{a b} John Hudson: Suurin tiede – kemian historia, s. 162. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5
5. ↑ Chemische Abhandlung von der Luft und dem Feuer Runeberg.org. Viitattu 7.9.2010.