| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Cerium | ||||
Tunnus | Ce | ||||
Järjestysluku | 58 | ||||
Luokka | Lantanoidit | ||||
Lohko | f | ||||
Ryhmä | - | ||||
Jakso | 6 | ||||
Tiheys | 6,77 · 103 kg/m3 | ||||
Väri | teräksenharmaa | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1803, Jöns Jacob Berzelius, Wilhelm von Hisinger ja Martin Heinrich Klaproth | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 140,116[1] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 185 pm | ||||
Kovalenttisäde | 165 pm | ||||
Van der Waalsin säde | - pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Xe] 4f15d16s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 19, 9, 2 | ||||
Hapetusluvut | +III, +IV | ||||
Kiderakenne | pintakeskinen kuutiollinen (face centered cubic, FCC) | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1 068 K (795 °C) | ||||
Kiehumispiste | 3 716 K (3 443 °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 414 kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 2100 m/s 293,15 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,12 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,192 kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | 1.4×106 S/m | ||||
CAS-numero | 7440-45-1 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Cerium on kemiallinen lantanoideihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ce (lat. cerium) ja järjestysluku 58 sekä CAS-numero 7440-45-1. Tiheys on 6,75 g/cm3. Sen sulamispiste on 1 071 K (798 °C) ja kiehumispiste 3 699 K (3 464 °C).
Cerium on teräksenharmaa, kiiltävä metalli, joka hapettuu kosteassa ilmassa. Hapot ja kuuma vesi reagoivat ceriumin kanssa, jolloin kehittyy vetyä. Puhdas cerium todennäköisesti syttyy, jos sitä raaputtaa veitsellä.
Ceriumia käytetään pyroforisissa metalliseoksissa, muun muassa sytyttimien kivissä. Lisäksi ceriumia on käytetään myös itsepuhdistavissa uuneissa ja kestomagneeteissa.
Ceriumin löysivät Jöns Jacob Berzelius, Wilhelm von Hisinger ja Martin Heinrich Klaproth vuonna 1803. Nimensä alkuaine sai kääpiöplaneetta Cereksen mukaan, joka oli löydetty pari vuotta aikaisemmin.[2] Cerestä pidettiin alkuaineen nimeämisen aikaan vielä planeettana.[3]