Danzigin vapaakaupunki Freie Stadt Danzig Wolne Miasto Gdańsk |
|||
---|---|---|---|
1920–1939 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | tasavalta | ||
osa | Kansainliiton mandaattialueita | ||
Komissaari |
Ensimmäinen: Reginald Thomas Tower (1919–1920) Viimeinen: Carl Jakob Burckhardt (1937–1939) |
||
Pääkaupunki | Danzig | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | 1 966 km² | ||
Väkiluku (1923) | 366 730 | ||
– väestötiheys | 186,5 / km² | ||
Historia | |||
– perustettiin | 15. marraskuuta 1920 | ||
– Puolan offensiivi | 1. syyskuuta 1939 | ||
– Saksan miehitys | 2. syyskuuta 1939 | ||
Viralliset kielet | saksa, puola | ||
Valuutta |
paperimarkka Danzigin guldeni |
||
Tunnuslause | Nec temere, nec timide | ||
Kansallislaulu | ”Für Danzig” / ”Gdańsku” | ||
Edeltäjä | Weimarin tasavalta | ||
Seuraaja | Saksa |
Danzigin vapaakaupunki (saks. Freie Stadt Danzig; puol. Wolne Miasto Gdańsk) oli autonominen Itämeren satamakaupunki ja kaupunkivaltio, joka perustettiin 10. tammikuuta 1920 Versailles’n rauhansopimuksen perusteella. Se oli Kansainliiton suojeluksessa, ja Puolalla oli sen suhteen eräitä taloudellisia oikeuksia.[1] Vapaakaupunki lakkasi olemasta vuonna 1939, kun Saksa valloitti sen ja liitti itseensä osaksi Danzigin–Länsi-Preussin valtakunnanpiiriä.
Saksan otettua kaupungin haltuunsa sen armeija aloitti antisemiittiset ja puolalaisvastaiset vainot tappamalla tai karkottamalla pääasiassa juutalaisia ja puolalaisia. Tätä ennen Kansainliiton laatima perustuslaki oli turvannut juutalaisten ja puolalaisten vähemmistöjen edut kaupungissa.
Saksan häviön jälkeen vuonna 1945 puna-armeija miehitti kaupungin, ja se liitettiin Puolaan puolankielisellä nimellä Gdańsk.