Back مركز بيانات Arabic Data mərkəzi Azerbaijani Център за данни Bulgarian Centre de càlcul Catalan ناوەندی دراوە CKB Datové centrum Czech Datacenter Danish Rechenzentrum German Κέντρο δεδομένων Greek Data center English
Datakeskus eli palvelinkeskus (myös tietokonesali tai konesali) on huone tai rakennus, jossa on useita tietokoneita ja niiden oheisjärjestelmiä, jotka tallentavat ja käsittelevät suuria määriä dataa.[1] Niissä voi olla suurimmillaan useita satoja tuhansia yksittäisiä palvelimia ja sähkönkulutus voi olla useiden megawattien luokkaa. Vuonna 2008 palvelinkeskusten sähkön kokonaiskulutuksen arvioitiin olevan 120 TWh luokkaa. Tällöin niiden käyttämän sähköntuotannon päästöt ovat jo monien teollisuudenalojen, kuten terästeollisuuden, kanssa samaa luokkaa. Vuonna 2008 palvelinkeskusten kuluttaman energian tuotannon päästöjen arvoidaan olevan hieman alle lentoliikenteen päästöjen.[2] Monissa datakeskuksissa ongelmana on, että ne toimivat täydellä kapasiteetilla kellon ympäri varsinaisesta tarpeesta riippumatta ja siten hukkaavat energiaa. Eräät yhtiöt kuten Facebook ja Google kertovat käyttävänsä uudelleen suunniteltua ohjelmistoa ja laitteistoa vähentämään hukattua energiaa.[3]
Telecommunications Industry Association (TIA) on julkaissut standardin TIA-942, jonka mukaan datakeskukset luokitellaan neljään tasoon infrastruktuurin mukaan: perustasolla on vain yksinkertaiset järjestelmät ilman redundanssia ja vain osittainen varautuminen fyysisiin tilanteisiin; neljännellä tasolla on vikasietoinen infrastruktuuri ja useita toisistaan riippumattomia polkuja, rinnakkainen huollettavuus, sietoisuus yhden järjestelmän hajoamiseen ilman palveluhäiriötä ja suojautuminen lähes kaikilta fyysisiltä tilanteilta.[4]
Jäähdytys ja lämpötilan hallinta ovat datakeskuksen operoinnissa suurimpia kustannuksia. Suuren kokoluokan datakeskukset optimoivat ilmavirtauksen koko rakennuksessa. Vaikka energiatehokkuus on huipputasoa datakeskuksen mittakaavan myötä energiatarve on suuri.[5] Eräänä keinona energian käytön vähentämiseen on ehdotettu joutilaana olevin palvelimien sammuttamista, mutta tässä on haittapuolia. Sammutus vaatii myös aikaa ja energiaa, palvelimia ei ole aina suunniteltu sammutettaviksi ja käynnistysajan vuoksi menetetään reaktiivisuutta muuttuvaan tilanteeseen. Vaihtoehdoksi esitetään myös hibernaatiotilaa.[6]
Datakeskukset vaativat sekä fyysisen että loogisen turvallisuuden suunnittelua myös ihmisten aiheuttamien uhkien kannalta.[7]
Tekoälybuumin myötä vuonna 2024 kerrottiin sähkön tuotannon ja jakelun olevan rajoittava tekijä uusille datakeskushankkeille. Suuret yritykset etsivät uusia paikkoja datakeskuksille ja analyytikoiden mukaan useiden maiden on uudistettava sähköverkkonsa. Myös jäähdytysveden saatavuus on vaikuttava tekijä paikan valinnassa.[8]
- ↑ Mikä on datakeskus? kaleva.fi. Viitattu 7.9.2013.
- ↑ Datakeskus on ilmastopommi - rajuja keinoja tarvitaan (4.5.2008) tietokone.fi
- ↑ James Glanz: Power, Pollution and the Internet nytimes.com. 22.9.2012. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
- ↑ TIA 942 Certifications & Ratings tiaonline.org. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Avita Katal, Susheela Dahiya & Tanupriya Choudhury: Energy efficiency in cloud computing data centers: a survey on software technologies link.springer.com. 30.8.2022. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Issam Raïs, Anne-Cécile Orgerie, Martin Quinson, Laurent Lefèvre: Quantifying the Impact of Shutdown Techniques for Energy-Efficient Data Centers (PDF) hal.science. 19.2.2018. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Patrick Thibodeau: Data center robbery leads to new thinking on security computerworld.com. 7.1.2008. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Camilla Hodgson: Power-hungry AI is putting the hurt on global electricity supply arstechnica.com. 17.4.2024. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)