Dnepr | |
---|---|
Dnepr avaruudesta nähtynä. |
|
Alkulähde | Valdain ylänkö |
Laskupaikka | Mustameri |
Maat |
Venäjä Valko-Venäjä Ukraina |
Pituus | 2 285 km |
Alkulähteen korkeus | 220 m |
Virtaama | 1 670 m³/s |
Valuma-alue | 516 300 km² |
Dnepr (ven. Днепр, valkoven. Дняпро, Dnjapro, ukr. Дніпро, Dnipro), antiikin Borysthenes (m.kreik. Βορυσθένης, Borysthenēs) ja Danapris (m.kreik. Δάναπρις),[1] on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa. Se on Ukrainan pisin joki. Dnepr saa alkunsa Länsi-Venäjän Valdain ylängöltä, ja se virtaa Valko-Venäjän ja Ukrainan läpi laskeakseen Mustaanmereen. Se on Euroopan neljänneksi pisin joki; pidempiä ovat vain Volga, Tonava ja Ural.[2]
Nykyinen Dnepr on valjastettu vesivoiman tuotantoon ja sitä luonnehtii valtavien patoaltaiden sarja. Joen alajuoksulta 1 670 kilometriä on purjehduskelpoista; 18 metriä leveät ja 270 metriä pitkät alukset voivat nousta Kiovaan asti. Aiemmin alajuoksulla Dnipron eteläpuolella oli lukuisia koskia, joiden takia jokiosuus oli kulkukelvoton.
Dneprin sivujoista rakennettiin kanavayhteyksiä Itämereen laskeviin Väinäjokeen, Niemeniin ja Veikselin Bugiin jo 1700–1800-luvuilla. Dnepr–Bug-kanavayhteyden sulkujen pituutta ollaan viimeisimmän kunnostushankkeen myötä kasvattamassa 89 metristä 120 metriin, mutta vesireitti ei vielä jatku navigoitavana Brestiä pidemmälle eli Puolan puoleiselle Bug-joelle.[3]