Doping

Tämä artikkeli kertoo huippu-urheilussa kielletyistä aineista. Puolijohteiden seostamista käsitellään sivulla Doping (puolijohde).
Dopingin käyttöä kritisoiva kyltti ”Tour de Doping” vuoden 2006 Tour de Francen yleisössä.

Doping tarkoittaa urheilusuoritusta parantavien, kilpailusäännöissä kiellettyjen aineiden tai menetelmien käyttöä. Dopingin käyttökieltoa perustellaan urheilijoiden tasavertaisella ja oikeudenmukaisella asemalla sekä urheiluhengellä: kukaan urheilija ei saa saada keinotekoista etua kilpailijoihinsa nähden. Toisaalta dopingin vastaista työtä perustellaan halulla suojata urheilijoiden terveyttä. Dopingin käyttöä pyritään estämään dopingtesteillä ja dopingrikkomuksista langetettavilla urheilun toimintakielloilla.

Yleisesti käytettyjä keinotekoisia dopingaineita ovat lihasmassan kasvattamiseen tarkoitetut anaboliset steroidit ja hapen saannin parantamiseen käytetty EPO. Yksittäisen urheilusuorituksen parantamiseen voi käyttää esimerkiksi piristeitä tai kipulääkkeitä. Erilaisten aineiden lisäksi suoritusta voi parantaa erilaisilla kielletyillä menetelmillä, kuten veritankkauksella tai geenidopingilla. Monilla dopingiin käytetyillä aineilla on vakavia sivuvaikutuksia.

Dopingin vastaista työtä valvoo maailmanlaajuisesti Maailman antidopingtoimisto WADA, joka vastaa muun muassa Maailman antidopingsäännöstöstä ja kansainvälisistä standardeista. Dopingtestejä tekee valtuutettu dopingtestiryhmä sekä kilpailuissa että niiden ulkopuolella. Testeissä voidaan ottaa joko virtsa- ja/tai verinäyte. Dopingnäytteitä voidaan nykyisen säännöstön mukaan säilyttää uudelleenanalysointia varten kymmenen vuotta. Dopingrikkomukseen voi syyllistyä urheilijan lisäksi myös esimerkiksi urheilijan tukihenkilö. Rikkomukseen syyllistynyt henkilö saa urheilun toimintakiellon. Dopingvalvontaa on kuitenkin myös kritisoitu, ja useat kommentoijat ovat vaatineet dopingmääräysten poistamista.


Developed by StudentB