Varhaisdynastinen kausi 3150–2686 eaa.
Vanha valtakunta 2686–2181 eaa.
Ensimmäinen välikausi 2181–2055 eaa.
Keskivaltakunta 2055–1650 eaa.
Toinen välikausi 1650–1550 eaa.
Uusi valtakunta 1550–1069 eaa.
Kolmas välikausi 664–332 eaa.
Myöhäiskausi 664–332 eaa.
Egyptin historia Persian vallan alla
Ptolemaiosten valtakunta 332–30 eaa.
Aegyptus 30 eaa.–641 jaa.
Sassanidien Egypti 619–629
Rashidun-kalifaatti 641–661
Umaijadikalifaatti 661–750
Abbasidikalifaatti 750–935
Tulunidit 868–905
Ikhshididit 935–969
Fatimidit 969–1171
Aijubidit 1171–1250
Mamelukkien sulttaanikunta 1250–1517
Egyptin eyalet 1517–1867
Ranskan miehitys 1798–1801
Muhammad Alin dynastia 1805–1953
Egyptin kediivikunta 1867–1914
Britannian valta Egyptissä 1882–1922
Egyptin sulttaanikunta 1914–1922
Egyptin kuningaskunta 1922–1953
Egyptin tasavalta 1953–1958
Yhdistynyt arabitasavalta 1958–1961/1971
Egyptin arabitasavalta 1971–
Egyptin historia on maailman pisimpiä. Egyptistä tuli yksi maailman ensimmäisistä valtioista noin vuoden 3000 eaa. tienoilla, kun nimellä Menes tai Narmer tunnettu Ylä-Egyptin kuningas yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin ja perusti muinaisen Egyptin valtakunnan, joka sittemmin on tullut tunnetuksi faaraoiden ja pyramidien maana. Niilin vuosittaisten tulvien säännöllisyys ja rikkaus yhdessä aavikoiden aiheuttaman eristyneisyyden kanssa ovat vaikuttaneet suotuisasti maailman vanhimpiin lukeutuvan sivilisaation kehitykseen: Egypti on Niilin lahja, kuten historioitsija Herodotos tiivisti jo 400-luvulla eKr.[1] Herodotoksen ohella toinen tärkeä Egyptistä kirjoittanut antiikin historioitsija oli egyptiläinen Manetho, joka kehitti jaottelun 30 dynastiaan. Sen sijaan muinaisen Egyptin kuuluisa kirjoitusjärjestelmä hieroglyfit pysyivät salaisuutena, kunnes Jean-François Champollion ratkaisi niiden arvoituksen vuonna 1827 ja perusti egyptologian tieteenalan.[2]
Egyptiläisen kulttuurin ensimmäinen suuri kukoistuskausi Vanha valtakunta päättyi 2160-luvulla eaa., kun faaraon valta heikkeni ja paikalliset mahtimiehet hajottivat Egyptin ensimmäisen välikauden ajaksi. Tämän jälkeen maassa vuorottelivat eri välikaudet ja valtakunnat, kunnes Uuden valtakunnan aikana Egyptistä tuli todellinen suurvalta. Tuolloin maassa oli sekä voimakkaita sotilashallitsijoita että myös sisäänpäin kääntyneitä haaveilijoita, kuten Akhenaten, jonka muiston myöhempi sotilaskenraali Horemheb halusi pyyhkiä pois. Uuden valtakunnan aikana faaraot alettiin haudata kalliohautoihin Kuninkaiden laaksoon.
Kolmannella välikaudella Egyptiä hallitsivat vuorollaan nubialaiset, libyalaiset ja assyrialaiset. Akemenidien hallitsijasuku hallitsi Egyptiä kahteen otteeseen vuosina 525–402 eaa. ja 343–332 eaa., minkä jälkeen Aleksanteri Suuren joukot valtasivat maan. Aleksanteri Suuren kuoltua hänen seuraajansa nimittivät Egyptin hallitsijaksi Ptolemaioksen, jonka jälkeläiset hallitsivat Egyptiä aina vuoteen 30 eaa. Tuolloin roomalaiset valtasivat Egyptin ja siitä tuli Aegyptus-niminen Rooman provinssi. Lyhyen Bysantin valtakauden jälkeen arabit valtasivat maan vuosina 639–642. Tämän jälkeen Egyptiä ovat hallinneet mm. umaijadit, abbasidit, fatimidit, aijubidit, mamelukit ja osmanit, kunnes itsenäinen Egyptin sulttaanikunta perustettiin brittien tuella joulukuussa 1914. Täyden itsenäisyyden maa saavutti vuonna 1922. Kuningasvalta kaatui vuonna 1953, minkä jälkeen syntyneen tasavallan merkittävimpiä presidenttejä ovat olleet Gamal Abdel Nasser vuosina 1956–1970, Anwar Sadat vuosina 1970–1981 ja Hosni Mubarak vuodesta 1981 vuoteen 2011. Vuosina 1958–1961 Egypti muodosti yhdessä Syyrian kanssa Yhdistyneen arabitasavallan.