Ekklesia (m.kreik. ἐκκλησία, ekklēsia, ”koollekutsuttujen kokoontuminen”)[1] oli antiikin Kreikassa poliksen eli kaupunkivaltion kansankokous, jolla oli ylin päätösvalta julkisissa asioissa. Näin ekklesiat vastasivat monin tavoin nykyisiä parlamentteja, sillä erotuksella, että ne toimivat yleensä suoran demokratian kautta edustuksellisen demokratian sijaan. Siksi ekklesioista käytettiin usein vain ilmaisua demos (δῆμος, dēmos), ”kansa”. Parhaiten tunnetaan Ateenan kaupunkivaltion ekklesia. Esimerkiksi Spartassa kansankokouksesta käytettiin nimeä apella.[2][3][4][5]
Ekklesiat toimivat usein yhdessä bulen eli neuvoston kanssa. Neuvosto teki kansankokoukselle esityksiä ja vastasi päätösten toimeenpanosta. Kansankokoukset olivat yleensä avoimia kaikille täysi-ikäisille miespuolisille kansalaisille. Ekklesioiden juuret olivat homeerisissa kansankokouksissa, jotka tunnettiin nimellä agora (ἀγορά).[3][6] Arkaaisella ja klassisella kaudella ekklesioita tiedetään olleen lukuisissa kaupunkivaltioissa, myös muissa kuin demokraattisesti hallituissa. Ne säilyivät olemassa hellenistisellä ja roomalaisella kaudella, vaikkakin menettivät vähitellen merkityksensä, ja polisten itsehallintoon liittynyt päätöksenteko keskittyi bule-neuvostoihin.[3][7] Ekklesian kokoontumispaikasta voitiin käyttää nimitystä ekklesiasterion.