Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Elektroninsiirtoketju on mitokondrion sisäkalvolla (eukaryootit) tai solukalvon kalvoproteiineissa (bakteerit) tapahtuva energiaa tuottava reaktiosarja, jossa sitruunahappokierrossa ja sitä edeltäneissä reaktioissa koentsyymeille NADH ja FADH2 siirtyneitä elektroneja siirrellään elektroninsiirtoketjun entsyymiltä toiselle, jolloin elektronit menettävät potentiaalienergiaansa vähitellen vapauttaen samalla energiaa. Vapautuvan energian avulla mitokondrion matriksista pumpataan protoneja mitokondrion kalvojen välitilaan, mikä aiheuttaa elektrokemiallisen gradientin eli potentiaali- ja protonikonsentraatioeron matriksin ja välitilan välille. Muodostunut gradientti purkautuu ATP-syntaasientsyymin kautta, jolloin muodostuu suurenergiaista fosfaattiyhdistettä, ATP:tä. Tätä reaktiota kutsutaan oksidatiiviseksi fosforylaatioksi. Lopulta pelkistys elektroninsiirtoketjussa päättyy, kun vety siirtyy molekulaariselle hapelle, joka pelkistyy vedeksi. Hapen pelkistymistä vedeksi katalysoi elektroninsiirtoketjun viimeinen entsyymi nimeltään sytokromi-c-oksidaasi. Eräillä mikrobeilla elektroninsiirtoketjun hapettimena voi olla jokin muukin kuin happi. Elektroninsiirtoketjun lopputuotteina tavallisissa soluissa ovat vesi ja 26 ATP-molekyyliä yhtä glukoosimolekyyliä kohti. Ennen sitruunahappokiertoa glukoosi on läpikäynyt glykolyysin kahdeksi pyruvaatiksi ja pyruvaatit on hapetettu asetyylikoentsyymi A:ksi, joka on vienyt asetyyliryhmän sitruunahappokiertoon. Jos otetaan huomioon glykolyysin (2) ja sitruunahappokierron (2, GTP-välivaiheen kautta) tuottamat ATP:t, niin glukoosimolekyylin hapetus tuottaa kaikkiaan 30 ATP:tä, jos saanto on sataprosenttinen.