Elinajanodote

Elinajanodote on tilastollinen suure, joka kuvaa tietyn väestön keskimääräistä kuolinikää. Yleensä elinajanodotteella tarkoitetaan ns. periodielinajanodotetta, joka lasketaan tietylle menneelle ajankohdalle. Vastoin yleistä käsitystä, elinajanodotteen ensisijainen tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta (vrt. elinajan ennuste). Elinajanodote on epäsymmetrisen jakauman keskiarvo, eikä siis vastaa yleisintä tai todennäköisintä kuolinikää.

Matala elinajanodote selittyy globaalissa tarkastelussa tyypillisesti korkealla lapsikuolleisuudella. Syntymästä selvinneiden elinikä-ennuste on siten paljon normaalimpi kuin koko väestölle ilmoitettu^[1].

Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2009 korkein Japanissa, jossa keskimääräinen elinajanodote oli samana vuonna syntyneille tytöille 85,7 ja pojille 78,8 vuotta (keskimäärin 82,1 vuotta).^[1]

Alhaisimmat elinajanodotteet vuonna olivat 31,9 vuotta Swazimaassa ja 38,2 vuotta Angolassa.^[1]

Suomalaisten keskimääräinen elinajanodote oli 81,7 vuotta vuonna 2018 ollen korkeampi kuin Belgiassa, Itävallassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa.^[2] Suomalaisilla oli 2010-luvun alussa kuitenkin vähemmän terveitä elinvuosia kuin EU:ssa keskimäärin^[3].

Naisten elinajanodote oli reilut 84 vuotta Suomessa Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2019. Suomalaisten miesten elinajanodote (79,2 vuotta) oli sama kuin Tanskassa mutta noin kaksi vuotta lyhyempi kuin Ruotsissa ja Norjassa.^[4]

Elinajanodote lasketaan usein ikäryhmittäin ja sitä vertaillaan eri populaatioiden välillä. Yleisimmin vertaillaan naisten ja miesten elinajanodotteita maiden välillä. Ellei erikseen mainita, mitä ikäryhmää tarkastellaan, tarkoitetaan elinajanodotetta syntymästä. Koska elinajanodotteessa oletetaan kuolleisuuden pysyvän ennallaan ikäryhmittäin, on vastasyntyneen elinajanodote pienempi kuin täysi-ikäisen.

Kehittyneissä maissa kuolleisuus on matalaa, mikä johtaa tällaisten maiden korkeaan elinajanodotteeseen. Kehitysmaissa elinajanodote on tavallisesti matalampi korkean lapsikuolleisuuden vuoksi, mutta elinajanodotetta laskevat siellä myös erilaiset kehittyneistä maista hävitetyt tartuntataudit ja muut taudit, jotka selittävät myös korkeaa lapsikuolleisuutta. Elinajanodote on kehitysmaissa matala koko populaation tasolla. Polarisoituneissa yhteiskunnissa vauraalla yläluokalla elinajanodote voi olla kuitenkin muuta väestöä korkeampi esimerkiksi paremman terveydenhuollon saatavuuden ja vähemmän fyysisesti rasittavan työn vuoksi.

Matala elinajanodote selittyy tyypillisesti korkealla lapsikuolleisuudella, ja syntymästä selvinneiden elinikä-ennuste on paljon normaalimpi kuin koko väestölle ilmoitettu. Lisäksi erityisesti eteläisen Afrikan maat kärsivät AIDS-epidemiasta. Alhaisimmat elinajanodotteet vuonna 2009 olivat 31,9 vuotta Swazimaassa ja 38,2 vuotta Angolassa.^[1] Kehittyneissä maissa elinajanodotetta laskevat elintasosairaudet.

1. ↑ ^{a b c d} CIA The World Factbook 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ "Human Development Report 2019" (PDF). United Nations Development Programme. 10 December 2019. Retrieved 2nd January 2020. http://hdr.undp.org/en/content/2019-human-development-index-ranking
3. ↑ Outi Alanko-Kahiluoto: Oikeus, kohtuus, terveys. Vihreä Lanka 10.9.2013. https://www.vihrealanka.fi/blogi/oikeus-kohtuus-terveys
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :2 ei löytynyt