Eteeni

Ominaisuudet

Yleistä

Nimi Eteeni

2D-malli eteenimolekyylistä 3D-malli eteenimolekyylistä (pallotikkumalli) 3D-malli eteenimolekyylistä (kalottimalli)

Kemiallinen kaava CH2CH2
Molekyylimassa 28,05 g/mol
Synonyymit Etyleeni
CAS-numero 74-85-1
YK-numero 1038
Varoitusmerkit [1]

Fysikaaliset ominaisuudet

Sulamispiste 104 K (−169,1 °C)
Kiehumispiste 169,4 K (−103,7 °C)
Itsesyttymislämpötila 763,1 K (490 °C)
Kolmoispiste 104 K (−169 °C)


120 Pa

Kriittinen piste 282,5 K (9,4 °C)


5,06 MPa

ΔsubH 44,5 kJ/mol
ΔsulamisH 3,35 kJ/mol
ΔsulamisS 32,2 J/(mol·K)
ΔhaihtumisH 13,5 kJ/mol
Liukoisuus Liukenematon

Nesteen ominaisuudet

ΔfH0neste ? kJ/mol
S0neste 117,8 J/(mol·K)
Cp 67,4 J/(mol·K)
Tiheys 577 kg/m3

Kaasun ominaisuudet

ΔfH0kaasu 52,47 kJ/mol
S0kaasu 219,32 J/(mol·K)
Cp 42,9 J/(mol·K)

Eteeni (etyleeni) (C2H4 / CH2=CH2) on väritön, hajultaan makeahko, ilmaa kevyempi erittäin helposti syttyvä kaasu. Se on kaikkein yksinkertaisin alkeeni. Eteenimolekyyli koostuu kahdesta hiiliatomista ja neljästä vetyatomista. Hiiliatomien välillä on kaksoissidos. Sisältämänsä kaksoissidoksen takia eteeniä kutsutaan tyydyttymättömäksi hiilivedyksi tai olefiiniksi.

Molekyyli ei kykene kiertymään kaksoissidoksen ympäri ja kaikki kuusi atomia sijaitsevat samassa tasossa. Kahden hiili-vety-sidoksen välinen kulma on 117°, joka on erittäin lähellä ideaalista sp2-hybridisaatiota (120°).

Eteeniä tuotetaan öljyteollisuudessa lämpökrakkaamalla. Tässä prosessissa kaasumaisia tai kevyitä nestemäisiä hiilivetyjä lämmitetään pikaisesti 750–950 °C:ssa, jolloin aiheutuu lukemattomia vapaiden radikaalien reaktioita. Yleisesti näiden reaktioiden aikana suuremmat hiilivedyt hajoavat pienemmiksi ja tyydyttyneistä hiilivedyistä tulee tyydyttymättömiä.

Prosessin tuloksena on monimutkainen hiilivetysekoitus, jossa eteeni on yksi pääainesosista. Sekoituksesta erotellaan aineet kompressoimalla se nesteeksi ja tislaamalla useaan kertaan.

Eteenin käsittelyssä tulee olla varovainen, sillä se voi reagoida kiivaasti voimakkaiden hapettimien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Eteenin reaktio voi olla vaarallisen voimakas ainakin seuraavien aineiden tai aineryhmien kanssa: alumiinikloridi, typpihappo, hiilitetrakloridi, orgaaniset peroksidit, otsoni, happi, bromitrikloorimetaani, kloori, typen oksidit, tetrafluorieteeni, kloorivety, kupari, fluori ja nitrometaani. Eteeni voi hajota räjähdysmäisesti yli 430 °C:n lämpötilassa ja yli 600 °C:ssa eteenille voi tapahtua räjähdysmäinen polymeroituminen.

  1. Eteeni (etyleeni) Käyttöturvallisuustiedote. 24.2.2016. Sigma-Aldrich. Viitattu 9.3.2018. (suomeksi)

Developed by StudentB