Etninen puhdistus

Srebrenican joukkomurhan uhrien joukkohauta Bosnia ja Hertsegovinassa.

Etninen puhdistus tarkoittaa johonkin epätoivottuun etniseen ryhmään kuuluvien ihmisten poistamista alueelta, jotta alueen demografinen koostumus saataisiin muutettua halutunlaiseksi. Poistaminen voi tapahtua karkottamalla tai surmaamalla.[1]

Termi on käännöslaina serbokroatian kielestä, etnicko ciscenje. Jugoslavian media otti sen käyttöön 1980-luvun alussa kuvaamaan Kosovon albaanien väitettyä politiikkaa, jolla tavoiteltiin Kosovosta etnisesti homogeenistä albaanialuetta serbiväestö karkottamalla. Seuraavalla vuosikymmenellä termiä käytettiin runsaasti Jugoslavian hajoamissodissa.[1]

Sosiologi Michael Mann on sijoittanut etnisen puhdistuksen jatkumolle, johon kuuluvat myös assimilointi ja kansanmurha.[1]

Vaikka termi on uusi, etnisiä puhdistuksia on tapahtunut kaikkina historian aikakausina. Suuret ja pienet valtiot ovat suorittaneet etnisiä puhdistuksia joskus osana politiikkaansa ja joskus jopa kansainvälisiin sopimuksiin nojaten. Joskus etnisen puhdistuksen taustalla on ollut ennakkoluulo, viha tai kosto, tai pelko ryhmän aiheuttamasta vaarasta.[1]

Etnisiä puhdistuksia suoritti paljon jo muinainen Assyria, joka siirsi valloittamiensa alueiden kansat vieraille maille ja korvasi heidät uudisasukkailla. Keskiajalla etnisten puhdistusten kohteeksi joutuivat useimmin uskonnolliset ryhmät. Nationalismin nousun myötä etnisten puhdistusten kohteeksi ovat joutuneet nykyaikana kansallisvaltioiden vähemmistökansat. 1900-luvun esimerkkejä etnisistä puhdistuksista ovat väestönvaihdot Kreikan, Bulgarian ja Turkin välillä 1910-luvulla, Intian jakoon, Israelin valtion syntyyn ja Kyproksen jakoon liittyvät väestönsiirrot, Turkin suorittama armenialaisten kansanmurha, natsien suorittama juutalaisten kansanmurha sekä hutujen suorittama tutsien kansanmurha. Neuvostoliitossa Stalinin hallinto suoritti useita etnisiä puhdistuksia strategisista syistä 1930- ja 1940-luvuilla. Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla etnisistä puhdistuksista syytettiin sotien kaikkia osapuolia.[1]

  1. a b c d e Dusko Sekulic (toim. Ritzer, George): ”ethnic cleansing”, The Blackwell Encyclopedia of Sociology, s. 1450–1452. Blackwell, 2007. ISBN 978-1-4051-2433-1

Developed by StudentB