Back Europese Konvensie vir Menseregte Afrikaans الاتفاقية الأوروبية لحقوق الإنسان Arabic ليتيفاقية لؤروپية ديال حقوق لإنسان ARY Avropa İnsan Hüquqları Konvensiyası Azerbaijani Еўрапейская Канвенцыя аб абароне Правоў Чалавека і асноўных свабод Byelorussian Европейска конвенция за защита правата на човека и основните свободи Bulgarian Evropska konvencija o ljudskim pravima BS Convenció Europea de Drets Humans Catalan پەیماننامەی ئەورووپیی مافەکانی مرۆڤ CKB Úmluva o ochraně lidských práv a základních svobod Czech
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Euroopan ihmisoikeussopimus | |
|---|---|
| Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi | |
.svg) |
|
| Allekirjoitettu | 4. marraskuuta 1950 |
| Osapuolet | |
| Alkuperäiset allekirjoittajat | Euroopan neuvoston jäsenmaat |
Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) on Euroopan neuvoston puitteissa tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta.[1] Siihen ovat liittyneet Euroopan neuvoston 46 jäsenmaata. Alkuperäisessä muodossaan sopimus tehtiin 4. marraskuuta 1950 Euroopan neuvoston silloisten jäsenmaiden kesken. Suomi liittyi sopimukseen toukokuussa 1989 ja se tuli Suomea sitovana voimaan vuotta myöhemmin. Sopimuksen 1 artiklan mukaan siihen liittyneet maat sitoutuvat takaamaan sopimuksessa mainitut oikeudet kaikille, siis myös valtion lainkäyttövallan piiriin kuuluville ulkomaalaisille.
Ihmisoikeussopimuksen jäsenmaat sitoutuvat turvaamaan lainsäädännössään ja oikeuskäytännössään sopimuksessa jokaiselle yksilölle taatut oikeudet. Velvollisuus noudattaa ihmisoikeussopimuksen määräyksiä on niin viranomaisilla kuin tuomioistuimillakin. Jos yksilö kokee oikeuksiaan loukatun, hän voi valittaa loukkauksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka on Euroopan neuvoston alainen organisaatio. Jos ihmisoikeustuomioistuin toteaa loukkauksen tapahtuneen, se voi määrätä sopimusvaltion maksamaan loukatulle hyvitystä. Valituksen edellytyksenä on kuitenkin, että loukattu on käyttänyt saatavillaan olevat kansalliset valitustiet esimerkiksi Suomen tapauksessa valittamalla aina korkeimpiin oikeusasteisiin asti.
- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 99. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1