Euroopan parlamentti | |
---|---|
Tyyppi | |
Tyyppi | De facto alahuone |
Historia | |
Perustettu | 10. syyskuuta 1952 |
Edeltäjä | EHTY:n yleiskokous |
Johto | |
Puhemies | Roberta Metsola |
Varapuhemies | 14 varapuhemiestä |
Pääsihteeri | Alessandro Chiocchetti |
Kokoonpano | |
Edustajia | 720 |
Puolueet | |
Vaalit | |
Valintatapa |
Jäsenvaltioiden valitsema Listavaali Siirtoäänivaalitapa (Irlanti ja Malta) FPTP/SMP (Belgian saksankielinen alue) |
Viimeisimmät vaalit | 6.–9. kesäkuuta 2024 |
Seuraavat vaalit | 2029 |
Kokouspaikka | |
Kotisivut | |
https://www.europarl.europa.eu/portal/fi |
Osa artikkelisarjaa |
Euroopan unionin politiikka |
---|
Euroopan parlamentti (lyhenne EP, epävirallisesti myös europarlamentti tai EU-parlamentti[1]) on Euroopan unionin kansanedustuslaitos. Euroopan parlamentti päättää unionin lainsäädännöstä yhdessä neuvoston kanssa, valvoo komission toimintaa sekä nimittää komission puheenjohtajan ja komissaarit.[2] Parlamentti toimii kolmessa eri paikassa ja maassa: Brysselissä (Belgia), Strasbourgissa (Ranska) ja Luxemburgissa (Luxemburg).
Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit (MEP) valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Britannian EU-eron jälkeen parlamenttiin kuuluu 705 jäsentä[3]. Europarlamenttivaalit järjestetään viiden vuoden välein ja nykyisin eri jäsenmaissa lähestulkoon samanaikaisesti, mutta vaalijärjestelmä vaihtelee hieman jäsenmaan mukaan. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan väkilukuun suhteutettu lukumäärä edustajia, lisäksi jokaisella maalla on pari pohjapaikkaa pienten jäsenvaltioiden edustuksen turvaamiseksi.
Edustajat ovat ryhmittyneet europuolueiden mukaisiin europarlamenttiryhmiin, eivät siis jäsenmaittain.