Fennovoima

Fennovoima Oy[1]
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	2007
Toimitusjohtaja	Matti Suurnäkki[2]
Puheenjohtaja	Esa Härmälä[3]
Kotipaikka	Helsinki, Suomi[1]
Toimiala	sähkön tuotanto ydinvoimalla[1]
Henkilöstö	350
Omistaja	Voimaosakeyhtiö SF (97 %), RAOS Voima Oy (3 %)
Kotisivu	www.fennovoima.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoi rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.^[4] Fennovoiman tuleva voimalaitos olisi ollut nimeltään Hanhikivi 1, ja se oli tarkoitus rakentaa Pyhäjoelle.^[5]

Fennovoimasta 66 prosenttia omisti kahdeksantoista suomalaisen yhtiön ja yhteisyrityksen omistama Voimaosakeyhtiö SF ja 34 prosenttia Rosatomin Suomeen rekisteröity tytäryhtiö RAOS Voima Oy. Loppuvuodesta 2022 Voimaosakeyhtiö SF kasvatti 20 miljoonan euron osakeannilla omistuksensa 97 prosenttiin, ja RAOS Voimalle jäi enää kolme prosenttia.^[6]

24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan^[7]. Maaliskuussa elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti, että rakennusluvan myöntäminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle on ”täysin mahdotonta” nykytilanteessa.^[8] 2. toukokuuta 2022 kerrottiin, että Fennovoima on purkanut Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen.^[9]

Rosatom vaatii Fennovoimalta kolmen miljardin korvauksia ja Fennovoima Rosatomilta vajaan kahden miljardin korvauksia. Korvaukset ratkaistaan välimiesoikeudessa.^[10] Riidanratkaisulautakunta antoi tuomion ydinvoimahankkeen irtisanomisesta joulukuun 2022 puolivälissä. Raos Projectin mukaan irtisanominen on tuomittu laittomaksi. Fennovoiman mukaan kyseessä vain suositus.^[11]

1. ↑ ^{a b c} Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 14.7.2016.
2. ↑ Yhteistyö venäläisrakentajan kanssa päättyi Hanhikivellä, ja nyt Fennovoima valmistautuu myymään alueen Yle Uutiset. 31.5.2024. Viitattu 1.9.2024.
3. ↑ Esa Härmälä Fennovoiman hallituksen johtoon Kauppalehti. 19.12.2016. Viitattu 4.10.2017.
4. ↑ Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin Yle Uutiset. 1.7.2010. Arkistoitu 16.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
5. ↑ Hanhikivi 1 | Fennovoima www.fennovoima.fi. Arkistoitu 18.5.2016. Viitattu 27.4.2016.
6. ↑ Fennovoima siirtyi lähes kokonaan kotimaiseen omistukseen – Voimaosakeyhtiön SF:lle 97 prosentin osuus MTV uutiset. 1.12.2022. Viitattu 17.12.2022.
7. ↑ Hyökkäys alkoi monesta ilmansuunnasta Yle Uutiset. 24.2.2022. Viitattu 9.4.2022.
8. ↑ Elinkeinoministeri Mika Lintilä tyrmäsi Fennovoiman lopullisesti – ”Täysin mahdotonta” Uusi Suomi. 23.3.2022 10:13. Viitattu 24.3.2022.
9. ↑ Tittamari Rinne & Antti Parviala: Fennovoima purki ydinvoimalasopimuksen Rosatomin kanssa – työ Hanhikiven ydinvoimalan rakentamiseksi päättyy yle.fi. 2.5.2022. Viitattu 2.5.2022.
10. ↑ https://www.iltalehti.fi/talous/a/7563575b-1302-4ef1-91c4-cd1eb5073abc
11. ↑ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/venalaisyhtio-hanhikiven-ydinvoimahankkeen-irtisanominen-tuomittu-laittomaksi-fennovoiman-mukaan-kyseessa-vain-suositus/e87c3e2b-3b6d-459d-a82a-bd1e74500116